Guardian: Antarktis on menettänyt neljässä vuodessa yhtä paljon jäätä kuin Arktinen alue 34 vuodessa

Arkistokuvaa CryoSat-satelliitin laukaisusta. Satelliitin piti tallentaa dataa napa-alueilta ja mitata esimerkiksi merijään paksuutta, mutta sen laukaisu epäonnistui. Satelliitin korvaaja saatiin taivaalle vuonna 2010.
Arkistokuvaa CryoSat-satelliitin laukaisusta. Satelliitin piti tallentaa dataa napa-alueilta ja mitata esimerkiksi merijään paksuutta, mutta sen laukaisu epäonnistui. Satelliitin korvaaja saatiin taivaalle vuonna 2010.

Daniel Wallenius

Satelliittidata kertoo, että Etelämantereen ympärillä meressä olevan jään määrä on kutistunut jyrkästi vuoden 2014 jälkeen, kertoo brittilehti Guardian.

Etelämanner on menettänyt yhtä paljon jäätä neljässä vuodessa kuin arktinen alue 34 vuodessa. Syytä jään laajamittaiseen sulamiseen ei tiedetä. Tiedossa ei ole myöskään se, jatkuuko jään sulaminen vai alkaako jäätä tulla jossain vaiheessa lisää.

Tutkijoiden mukaan tiedot osoittavat, että jää voi kadota huomattavasti nopeammin kuin aiemmin on luultu. Toisin kuin jään sulaminen maalta, merijään sulaminen ei nosta merenpintaa. Sen sijaan tumma meri imee itseensä auringon lämpöä, mikä johtaa lämpenemisen kierteeseen.

Alueen tuuliin vaikuttavat ilmastonmuutos, mutta myös otsonikato ja El Niño-ilmiö. Merijäähän vaikuttavat myös mantereen jäiden sulamisvedet.

Aiemmin yhtälö on johtanut merijään lisääntymiseen. Merialueen jää Etelämantereen ympärillä on kasvanut tasaisesti 50 mittausvuoden aikana ja saavuttanut huippunsa vuonna 2017 ennen nykyistä romahdusta.

Merijää kattaa valtavia alueita ja sillä tiedetään olevan valtavia vaikutuksia maapallon ilmastoon. Arktisen alueen jään vähenemisellä on yhteys esimerkiksi Euroopan lämpöaaltoihin.

Arktinen alue on kuitenkin hyvin erilainen kuin Antarktis. Arktinen alue on meri, jota ympäröivät mantereet, ja joka on lämpenevän ilman armoilla. Antarktis puolestaan on jäätyvä manner, jota ympäröivät merialueet. Lämpimältä ilmalta sitä suojaavat kovat tuulet.

Merijää laajenee talvisin ja kutistuu kesäisin joka vuosi, joten sen määrää on tarkasteltu keskiarvoittain. Suurin yksittäinen pudotus jään määrässä oli vuonna 2016. Vuonna 2018 Etelämantereen ympärillä oleva merijää kasvoi hieman, mutta tänä vuonna se on laskenut entisestään.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.