Japanin kruununprinssipari saapuu Suomeen – "Japanissa kuninkaalliset eivät kulje farkuissa kansan keskuudessa"

Japanin kruununprinssiksi tänä keväänä noussut Akishino ja hänen vaimonsa Kiko vierailivat Chilessä syyskuussa 2017. Pari saapuu tiistaina Suomen vierailulle tiistaina.
Japanin kruununprinssiksi tänä keväänä noussut Akishino ja hänen vaimonsa Kiko vierailivat Chilessä syyskuussa 2017. Pari saapuu tiistaina Suomen vierailulle tiistaina.

Perinteisesti Japanin keisarillinen perhe ei juuri ollut vuorovaikutuksesta tavallisen kansan kanssa. Vallasta keväällä luopunut emerituskeisari Akihito, 85, muutti perhettä avoimempaan suuntaan, vaikka edelleen tyyli on kankeampaa kuin esimerkiksi pohjoismaisilla kuninkaallisilla perheillä. Nykyisellä keisari Naruhitolla ei ole miespuolista jälkeläistä, joten valtaistuin periytynee kruununprinssi Akishinon pojalle Hisahitolle, jos lakia ei muuteta.

Lea Peuhkuri

Japanissa alkoi uusi aikakausi kirjaimellisestikin huhtikuussa. Keisari Akihito, 85, luopui vallasta terveyssyistä, ja hänen tilalleen nousi poika Naruhito, 59.

Naruhiton alkanut valtakausi nimettiin Reiwaksi, joka tarkoittaa järjestystä ja harmoniaa.

Naruhiton nousu keisariksi muutti myös hänen veljensä Akishinon asemaa, kun hänestä tuli kruununprinssi.

Akishino, 53, ja hänen vaimonsa Kiko, 53, saapuvat tiistaina Suomeen kolmipäiväiselle vierailulle. Vierailu liittyy tänä vuonna vietettävään Suomen ja Japanin diplomaattisuhteiden satavuotisjuhlavuoteen.

Kruununprinssiparin matka Suomeen ja Puolaan on Akishinon ja Kikon ensimmäinen ulkomaanmatka uudessa roolissaan.

Johtaja Anna-Maria Wiljanen Suomen Japanin instituutista kuvailee, että Suomen ja Japanin suhteet ovat erinomaisessa kunnossa.

– Suomi on erittäin hyvässä huudossa täällä. Uskaltaisin sanoa, että Suomi on parhaiten näkyvä maa Pohjoismaista. Ihmiset haluavat tietää kaiken Suomesta.

Wiljasen mukaan japanilaiset ovat erityisen kiinnostuneista esimerkiksi suomalaisesta koulutuksesta, innovaatioista ja naisten asemasta.

Maailman talousfoorumin selvityksessä Japani sijoittui viime vuonna vasta 110:nneksi sukupuolten tasa-arvoa mittaavan indeksin mukaan 149 maan joukossa. Suomi oli 4:s.

Wiljasen mukaan naisten aseman parantaminen onkin ollut tärkeää myös maan pääministeri Shinzo Aben hallitukselle.

– Japanissa tarvitaan lisää työvoimaa, kun syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy. Hyvin koulutetut naiset ovat kotona. Naisia on liian paljon reservissä kotona.

Wiljasen mukaan kyse ei ole ainoastaan perheen ja työn yhteensovittamisen vaikeudesta, vaan ennen kaikkea asenteista.

– Olen hiljattain rekrytoinut kaksi nuorta naista instituuttiin ja kuullut kertomuksia japanilaisesta työelämästä, joka voi olla melko raakaa suomalaisesta näkökulmasta tarkasteltuna. Nuorempia naisia nähdään harvoin työelämän johtopaikoilla.

Sukupuolten tasa-arvo on polttava kysymys myös maan monarkiassa. Japanissa on paljon puhuttu kruununperimysjärjestyksestä, joka sallii vain miespuolisen perijän.

Keisari Naruhitolla ja hänen vaimollaan, ulkomailla yliopistossa opiskelleella Masakolla on yksi tytär, prinsessa Aiko.

– Jos kruununperimystä ei saada muutettua, kruunu menisi Naruhiton jälkeen hänen veljelleen, kruununprinssi Akishinolle ja sitten kruununprinssin pojalle, prinssi Hisahitolle, joka on nyt 12-vuotias, Wiljanen kertoo.

Japanissa on maailman vanhin periytyvä monarkia. Sen katsotaan alkaneen jopa 600-luvulla ennen ajanlaskun alkua.

Keisari oli aiemmin jumalan asemassa. Keisari Hirohito, keväällä vallasta luopuneen Akihiton isä, kielsi jumaluutensa, kun Japani antautui toisen maailmansodan lopussa.

Ennen Akihitoa keisarit eivät juuri etsiytyneet vuorovaikutukseen tavallisten kansalaisten kanssa. Ero kansan ja keisarillisen perheen välillä on yhä melko suuri.

– Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa kuningasperhe voi liikkua hyvinkin vapaasti. Mutta Japanissa kuninkaalliset eivät kulje farkuissa kansan keskuudessa, Wiljanen kuvailee.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Tangram
Keisarilliset
Eivät Japanissa ”kuninkaalliset” kuljekaan, kun siellä ei ole kuninkaallisia vaan *keisarillisia* ihmisiä...

Wiljasen puheet kruununperimyksestä kuulostavat vähän vanhentuneilta (ja muotoilu ”saada muutettua” asenteelliselta) – naisen perimysasema oli kyllä tapetilla ennen Hisahiton syntymää, kun miespuolisen linjan tulevaisuus näytti epävarmalta, mutta sittemmin asia ei ole kyllä millään muotoa ollut keskeinen teema Japanin politiikassa. Aiemmin suositun prinssi Akishinonomiyan tähti on kyllä ilmeisesti hieman laskemassa, joten on mahdollista, että asia tulee taas esille.

Japanin työelämä on kyllä tosiaan aika raakaa, mutta nuorten naisten lisääminen johtopaikoille ei liene sellainen asia, minkä muuttaminen parhaiten nostaisi työssäkäyvien japanilaisten elämänlaatua...
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »