Japani aloittaa uudelleen kaupallisen valaanpyynnin – alan tulevaisuus on silti epävarma

Monelle iäkkäälle japanilaiselle valaanliha on lapsuuden kotiruokaa, johon liittyy muistoja. Valaanpyynti ei lyö leiville entiseen malliin.

Miekkavalas seurasi kalastusalusta Tyynen valtameren eteläosissa. Laiton kalastus on romahduttanut miekkavalaskannan alueella.
Miekkavalas seurasi kalastusalusta Tyynen valtameren eteläosissa. Laiton kalastus on romahduttanut miekkavalaskannan alueella.

Taru Horsma-aho, Reuters

Yatchiyo Ichiharalla oli lapsena tapana mennä Wadan satamaan, josta hän palasi kotiin mukanaan ämpärillinen valaanlihaa.

– Se on todella herkullista, kasvoin sitä syöden. Valas on kotiruokaa, jonka äärelle perhe kokoontuu, 72-vuotias Ichihara sanoo.

Tuohon aikaan miehet kiersivät myymässä valaanlihaa ovelta ovelle. Vuonna 1986 asetetun kaupallisen valaanpyyntikiellon seurauksena valaan hinta nousi ja siitä tuli luksusruokaa.

Nykyään Ichihara pyörittää valasravintolaa Wadassa, Tokion itäpuolella.

Japani eroaa Kansainvälisestä valaanpyyntikomissiosta (IWC) ja jatkaa kaupallista valaanpyyntiä heinäkuun ensimmäisestä päivästä alkaen. Sen sijaan, että Ichihira iloitsisi päätöksestä, hän ja monet muut ovat huolissaan tulevasta.

– Olen todella ahdistunut enkä odota sitä innolla, Ichihara sanoo.

Japanin ennen joulua tekemä eropäätös herätti laajaa paheksuntaa ja huolta valaiden puolesta, mutta ympäristönsuojelijoiden ja valaanpyynnin puolestapuhujien mukaan valaanpyynnin odotetut kasvunäkymät ovat epävarmoja.

– Viimeisen 30 vuoden aikana Japaniin on tullut paljon erilaisia ruokia ja muuta syötävää, sanoo Japanin valaanpyyntiseuran puheenjohtaja Kazuo Yamamura.

Yamamuran mukaan tilanne on nykyään erilainen, eikä valaanpyynti enää tarkoita automaattisesti suuria tienestejä. Japanin hallituksen mukaan valaanpyyntiin on sidoksissa alle 300 ihmistä, ja valaanlihan osuus kaikesta lihankulutuksesta on noin 0,1 prosenttia.

IWC:stä eläköityvän Joji Morishitan mukaan se tarkoittaa vuosittain 4 000–5 000 kiloa valaanlihaa, joka vastaisi 40–50 grammaa eli puolikasta omenaa yhtä japanilaista kohden.

– Kysymys on, onko Japanissa edellytyksiä toteuttaa kaupallista valaanpyyntiä ja onko lihalle riittävästi kysyntää, Morishita sanoo.

Japanin pääministeri Shinzo Abe sekä konservatiivisen liberaalidemokraattisen puolueen (LDP) johtaja Toshihiro Nikai puhuvat valaanpyynnin puolesta.

Shimonekin entisen pormestarin ja LDP:n lainsäätäjän Kiyoshi Ejiman mukaan korkea-arvoiset kannattajat ovat edesauttaneet Japanin irtautumista IWC:stä.

Shimonosekissa on maan “tieteellisen valaanpyynnin” emoalus ja laivasto, jotka ovat hyödyntäneet IWC:n porsaanreikää sanomalla metsästävänsä valaita tieteellisiin tarkoituksiin, vaikka lihaa on päätynyt syötäväksi.

Ejiman mukaan edelliset pääministerit ovat olleet huolissaan siitä, pidettäisiinkö Japania lurjuksena, jos se irtaantuisi IWC:stä.

Ympäristönsuojelija Patrick Ramagen mielestä päätöksestä muotoutui “elegantti” mestariteos, joka antaa lähes kaikille jotain mitä he haluavat.

– Japanilla on voimakas, lähes kansallismielinen aikomus jatkaa kaupallista valaanpyyntiä, mutta jokaiselle valaista ja niiden hyvinvoinnista välittävälle on selvää, että valaat voivat paremmin, kun niitä ei metsästetä, sanoo Ramage, joka toimii Kansainvälisen eläinten hyvinvoinnin rahaston meren suojelun johtajana.

Valaanpyynnille ei ole vielä asetettu kiintiöitä, mutta pyyntimäärien arvellaan asettuvan 180 valaan pyyntiin Pohjoisella Tyynellämerellä ja 330 valaaseen Antarktiksella.

Ejiman mukaan kaupalliselle myynnille on vielä tunnusteltava tietä ja seurattava myynnin kehitystä.

Vaikka Japanin hallituksen kartoituksen mukaan 70 prosenttia japanilaisista kannatti IWC:stä eroamista, Morishita sanoo tuloksen johtuvan pitkälti vastustuksesta niitä kohtaan, jotka vastustavat valaanpyyntiä.

Mielipidetutkimukseen vastanneista japanilaisista 58,2 prosenttia piti valaan syömisestä, 28,3 prosenttia ei pitänyt ja 13,4 ei ollut koskaan maistanut valaan lihaa. Vanhemmasta väestöstä osa muisti syöneensä valasta koululounaalla.

– En ole koskaan maistanut valasta, mutta haluan kokeilla, vaikka jännittääkin miltä se maistuu, sanoo paikallinen Kazuhi Ygo, 36.

Tsuneo Tsuruoka, 63, on maistanut valasta lapsena, mutta ei haluaisi syödä sitä uudestaan. Hän sanoo ruokakulttuurin muuttuneen sekä pitävänsä enemmän naudan lihasta.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Mankala
Suomi voisi aloittaa kaupallisen hylkeen pyynnin
Hylje on Suomessa vajaasti hyödynnetty luonnonvara.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »