Viisi sarvikuonoa siirrettiin Euroopasta Ruandaan

Eläintarhan hoitaja Veronika Hoskova ruokki Jasmina-sarvikuonoa, joka totutteli matkustuskontissa olemiseen Dvur Kraloven safaripuistossa viime viikolla.
Eläintarhan hoitaja Veronika Hoskova ruokki Jasmina-sarvikuonoa, joka totutteli matkustuskontissa olemiseen Dvur Kraloven safaripuistossa viime viikolla.

Kyseessä on kaikkien aikojen laajin sarvikuonojen kuljetus Euroopasta Afrikkaan. Sarvikuonot vapautettiin maanantaina ruandalaisessa eläinpuistossa.

Ilkka Timonen

– Nämä eläimet vietiin Afrikasta vuosikymmeniä sitten esiteltäväksi yleisölle (Euroopan eläintarhoissa) ja nyt niillä on luonnonsuojelullinen rooli Ruandassa, sanoi Mark Pilgrim, Chesterin eläintarhan johtaja ylpeänä BBC:n mukaan.

Kyseessä oli kaikkien aikojen laajin sarvikuonojen kuljetus Euroopasta Afrikkaan.

Maanantaina vapautettiin viisi eläintarhassa syntynyttä itäafrikkalaista pensassarvikuonoa laajassa Akageran kansallispuistossa.

Kolme naarasta ja kaksi urosta ovat kahdesta yhdeksään vuotta vanhoja. Ne ovat peräisin Flamingo Land -puistosta Britannian Yorkshiresta, Tshekin Dvur Kraloven safaripuistosta ja Ree Park Safarista Tanskasta.

Viime vuoden lopulla eläimet kerättiin ensin Dvur Kraloven puistoon totuttelemaan toisiinsa. Nyt tehtyä 6 000 kilometrin matkaa varten ne astuivat niitä varten tehtyihin kuljetuspilttuisiin. Niiden matka Prahasta Ruandan pääkaupunkiin Kigaliin kesti noin 30 tuntia.

Akagerassa ne astuivat ulos suureen väliaikaiseen aitaukseen tuhannen neliökilometrin suuruisessa puistossa.

Ne viipyvät aitauksessaan useita kuukausia kunnes eläinlääkärit ja villieläinten asiantuntijat uskovat niiden pärjäävän elämässä villissä luonnossa.

Pilgrimin mukaan tavoitteena on saada sarvikuonot pariutumaan ja sitä kautta lisääntymään.

– Meillä on 25 eläintarhaa ja eläinpuistoa, joissa on pensassarvikuonoja ja viimeiset 12 vuotta ihmiset ovat siirtäneet sarvikuonoja Euroopan mantereella ympäriinsä jotta lisääntymisohjelma toimisi.

Ohjelma on ollut niin onnistunut, että liki 10 prosenttia koko lajin kannasta maailmassa on Euroopassa, 94 eläintä noin tuhannesta lajin edustajasta.

Nyt vapautettujen eläinten vanhemmat ja isovanhemmat otettiin kiinni Itä-Afrikassa 40 vuotta sitten ja kuljetettiin Euroopan eläintarhoihin. Nyt niiden jälkeläiset pääsevät palaamaan kotiin.

Suurin ongelma on löytää sarvikuonoille paikka, missä ne ovat turvassa. Salametsästäjien vaara on olemassa, sarvikuonojen sarvet ovat edelleen kysyttyjä, vaikka todellisuudessa niillä ei ole mitään lääketieteellistä arvoa. Sarvista valmistetaan myös helyjä.

Sarvikuonoja vahtivat puistossa aseistetut vartijat. Salametsästäjiä vastaan on käytössä myös teknisiä ratkaisuja.

Salametsästäjät hävittivät pensassarvikuonot Ruandasta kahdesti, ensin 1940- ja 1950-luvuilla, sitten vuonna 2010.

Pensassarvikuonoja tuotiin Akageraan Etelä-Afrikasta vuonna 2017. Tähän liittyi tragedia, sillä eläimiä puistossa seuranneen luonnonsuojelijan Krisztian Gyongyin surmasi yksi sarvikuonoista.

Sarvikuonot Olmoti (vas.) and Jasiri tekivät tuttavuutta tshekkiläisessä Dvur Kraloven safaripuistossa ennen kuin ne siirrettiin kuljetuskontteihin matkalle kohti Afrikkaa.
Sarvikuonot Olmoti (vas.) and Jasiri tekivät tuttavuutta tshekkiläisessä Dvur Kraloven safaripuistossa ennen kuin ne siirrettiin kuljetuskontteihin matkalle kohti Afrikkaa.
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.