Venäjällä on nähty tänä keväänä poikkeuksellisia mielenosoituksia, jotka ovat pakottaneet vallanpitäjät reagoimaan

Suomen lähialueella Arkangelissa vastustetaan Moskovan suunnitelmia lähettää jätteet pohjoisten seutujen riesaksi.

Venäjän johto pitää mielenosoituksia tiukasti silmällä ja pyrkii lopettamaan ne heti alkuunsa.
Venäjän johto pitää mielenosoituksia tiukasti silmällä ja pyrkii lopettamaan ne heti alkuunsa.

Maarit Uber

Venäjällä on nähty viime kuukausina toisistaan riippumattomia mielenosoituksia, joille on yhteistä niiden epätavallisuus.

Kyse on paikallisista protesteista, jotka ovat saaneet harvinaisen paljon huomiota jopa sikäläisessä mediassa.

59 prosenttia Venäjän asukkaista on kuullut Jekaterinburgin mielenosoituksista, 35 prosenttia Arkangelin protesteista ja 26 prosenttia Ingushian mielenilmauksista.

Luvut selviävät riippumattoman venäläisen Levada-tutkimuskeskuksen tuoreesta raportista.

Ne Levadan kyselyyn vastanneet venäläiset, jotka ovat seuranneet vähintään yhtä mielenosoitusta uutisista tai muuten, ovat muita vastaajia valmiimpia itsekin osallistumaan vastaaviin protesteihin.

Uralin miljoonakaupungin Jekaterinburgin mielenosoitukset ovat keränneet myös laajaa kansainvälistä huomiota. Venäjän mittakaavassa edistyksellisenä pidetyn kaupungin asukkaat lähtivät kaduille viime kuussa. He vastustavat ortodoksikirkon suunnitelmia rakentaa kirkko paikallisille tärkeään puistoon. Venäjän neljänneksi suurimmassa kaupungissa on muutenkin niukasti viheralueita.

Väkivaltaisiksi äityneiden ja kymmeniin pidätyksiin johtaneiden protestien jälkimainingeissa kirkon rakentamisesta järjestettiin lopulta kansanäänestys. Suurin osa äänestäneistä vastusti kirkon pystyttämistä puistoon. Nyt näyttää siltä, että kirkolle on etsittävä uusi paikka.

Ortodoksikirkko perustelee rakentamisintoaan tarpeella korvata uskontovastaisen neuvostohallinnon tuhoamia kirkkoja.

Kirkkoihin liittyviä riitoja löytyy Venäjältä lähempääkin kuin Jekaterinburgista. Pietarilaiset eivät hyväksyneet kaupungin kuvernööri Georgi Poltavtšenkon päätöstä luovuttaa Pietarin päänähtävyyksiin kuuluva Iisakin kirkko ortodoksiselle kirkolle. Kansalaiset ovat vastustaneet kuvernöörinsä suunnitelmia viimeisen parin vuoden aikana sen verran näkyvästi, että idea on kuopattu ainakin toistaiseksi.

Suomen naapurissa Luoteis-Venäjän Arkangelissa on puolestaan osoitettu mieltä jättikaatopaikan perustamista vastaan. Maan keskushallinto on päättänyt kaupunkilaisilta salassa rakentaa alueelle massiivisen kaatopaikan, jonne tuotaisiin jätteitä 1200 kilometrin päästä Moskovasta.

Paikalliset pelkäävät herkän pohjoisen kotiseutunsa saastuvan ja kaatopaikan päästöjen kulkeutuvan Vienanmereen asti. Koska jätteitä ei ole tarkoitus käsitellä, ovat ympäristöongelmat todennäköisiä. Kaatopaikalle varatun erämaa-alueen arvellaan käyvän pieneksi odotettavissa olevilla jätemäärillä.

Moskovan suunnitelmia lähettää roskansa muiden ongelmaksi vastustetaan Pohjois-Venäjällä laajalti. Jo kuukausia jatkuneet, pidätyksiin johtaneet mielenosoitukset ovat vetäneet tuhansia ihmisiä. Niissä on vaadittu myös pohjoisen alueiden kuvernöörien eroja. Heitä pidetään omalta osaltaan syypäinä kaatopaikkasuunnitelmien etenemiseen ja salailuun paikallisilta.

Myös Kaukasuksella on esiintynyt alkuvuodesta epätavallista liikehdintää. Venäjään kuuluvan Ingušian tasavallan asukkaat osoittivat maaliskuun lopussa mieltään.

Tuhannet ihmiset vaativat tasavallan johtajan Junus-Bek Jevkurovin eroa ja kansanäänestystä naapuritasavalta Tšetšenian kanssa solmitusta rajasopimuksesta. Arvostelijoiden mukaan viime vuonna vahvistettu rajasopimus luovuttaa Ingušian aluetta Tšetšenialle.

Tapahtumista tekee poikkeuksellisen se, että poliisi ei halunnut hajottaa väkivaltaiseksi muuttunutta mielenosoitusta. Paikalla olleet poliisit saivatkin potkut.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.