Hongkongin salakuljettajat riensivät vuonna 1989 pulaan joutuneiden demokratia-aktivistien avuksi

Virallinen Kiina: Vuoden 1989 levottomuuksien lopettaminen oli "oikeaa politiikkaa".

Hongkongin entinen parlamentinjäsen Lee Cheuk-yan oli mukana salakuljettamassa Pekingin vainoamia ihmisoikeusaktivisteja Hongkongiin.
Hongkongin entinen parlamentinjäsen Lee Cheuk-yan oli mukana salakuljettamassa Pekingin vainoamia ihmisoikeusaktivisteja Hongkongiin.

Björn Ådahl, Ilkka Timonen

Kiinan vuoden 1989 mielenosoitusten tukahduttaminen sai aikaan ennennäkemätöntä tunnekuohua silloisessa brittiläisessä siirtomaassa Hongkongissa. Satojatuhansia ihmisiä kokoontui keskustan kaduille osoittamaan mieltään kommunistipuoluetta vastaan.

– Olimme todella vihaisia ja huolestuneita. Tiesimme joutuvamme Kiinan alaisuuteen vain muutamien vuosien kuluttua, ja yhtäkkiä saimme kokea, miten julma maata hallitseva puolue saattoi olla, entinen parlamentinjäsen Lee Cheuk-yan kertoo.

Lee johti pitkään järjestöä, joka tukee Kiinassa toimivia ihmisoikeusaktivisteja. Järjestö on kielletty Kiinassa, mutta autonomisessa Hongkongissa se saa toimia vapaasti.

Pekingin verilöylyn jälkeen järjestö osallistui niin kutsuttuun Keltainen lintu -operaatioon. Sen tarkoituksena oli salakuljettaa pois Kiinasta etsintäkuulutettuja henkilöitä, joita puolue syytti mielenosoitusten järjestämisestä.

– Onnistuimme pelastamaan satoja ihmisiä pitkiltä vankeustuomioilta. Toiset pistivät henkensä peliin auttaakseen opiskelijoita pakenemaan rajan yli, Lee toteaa ylpeänä.

Kommunistipuolueen väite, että mielenosoittajat olivat Kiinan vihollisia suututtaa vieläkin Leetä ja lukemattomia muita hongkongilaisia. Heidän mielestään puolueen on kerrottava totuus, jotta Kiina voisi kehittyä kansalaisten oikeuksia kunnioittavaksi maaksi.

"Oikeaa politiikkaa"

Virallinen Kiina esitti viikonvaihteessa harvinaisen kommentin Tiananmenin aukion tapahtumista.

Puolustusministeri Wei Fenghe kertoi BBC:n mukaan alueellisessa foorumissa, että levottomuuksien lopettaminen oli "oikeaa politiikkaa".

Keväällä 1989 tuhannet opiskelijat ja työläiset miehittivät Pekingin Tiananmenin aukion vaatien maahan demokratiaa. 4. kesäkuuta viranomaiset hajottivat protestoijien leirin sotilaiden avulla väkivaltaisesti. Tapahtumista ei kerrottu julkisuuteen, aihe on ollut voimakkaan sensuurin kohde Kiinassa sen jälkeen.

Kenraali Wei Fengheltä kysyi asiasta Singaporessa pidetyssä alueellisessa foorumissa yleisön jäsen. Tämä kysyi Weiltä, miksi asiaa ei ole käsitelty kunnolla Kiinassa.

– Kyse oli poliittisesta levottomuudesta, ja keskushallitus ryhtyi toimiin levottomuuksien lopettamiseksi, mikä on oikeaa politiikkaa, hän vastasi.

Hänen mukaansa hallituksen toimet johtivat siihen, että "Kiina on saanut nauttia vakaudesta ja kehityksestä".

Taiwan: Kiinan pitäisi katua

Taiwanin mukaan Kiinan pitäisi "vilpittömästi katua" Tiananmenin verilöylyä, kertoi Taiwan maanantaina Reutersin mukaan.

"Kiinan on vilpittömästi kaduttava kesäkuun 4. päivän tapahtumia ja aktiivisesti kuljettava kohti demokraattisia uudistuksia, kertoi Taiwanin manner-Kiinan asioita käsittelevä neuvosto lausunnossaan, jonka odotettiin saavan Kiinan esittämään vastalauseen.

Neuvoston mukaan Peking on kertonut valheita ja vääristellyt totuutta peitelläkseen vuoden 1989 tapahtumia.

Kiinalainen Global Times -lehti kertoi verkkosivuillaan julkaistussa pääkirjoituksessa, että 4. kesäkuuta on "tehnyt Kiinan immuuniksi kaaosta vastaan".

Lehden mukaan tapahtumasta "ei ole tullut pitkäaikaista painajaista maalle". Siitä on sen sijaan tullut "himmeä historiallinen tapahtuma". Pääkirjoituksen mukaan asiaan liittyvällä "metelillä" ei ole vaikutusta kiinalaiseen yhteiskuntaan.

Tausta

Tiananmenin tapahtumat

Jopa yli miljoona demokratia-aktivistia miehitti Pekingin keskustassa sijaitsevan Tiananmenin aukion huhtikuussa 1989. Kyseessä oli kommunistisen Kiinan historian suurin poliittinen mielenosoitus. Protesti kesti kuusi viikkoa.

Mielenosoitukset levisivät muualle maahan kaupunkeihin ja yliopistoihin.

Protestoijat vaativat suurempia vapauksia ja demokratiaa ja loppua diktatuurille. Jotkut valittivat inflaatiosta, palkoista ja asuinoloista.

Yöllä 3. kesäkuuta panssarivaunut jyrisivät aukiolle ja sotilaat avasivat tulen. Tiananmenin aukiolla kuoli ja haavoittui paljon aseettomia ihmisiä.

Myöhemmin viranomaiset kertoivat, että itse aukiolla ketään ei ammuttu kuoliaaksi.

Kiinan hallitus ei ole koskaan sanonut, montako mielenosoittajaa kuoli. Arviot vaihtelevat sadoista tuhansiin.

Lähde: BBC

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.