EU:n 5 kohtalonkysymystä – historiallisen vaikea EU-kausi käynnistyy sisäisten ja ulkoisten myllerrysten keskellä

Uusi europarlamentti ja vuoden lopussa muodostettava uusi EU-komissio aloittavat viisivuotiskautensa hankalaan maailmanaikaan. Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ja kansainvälisen politiikan Jean Monnt -professori Pami Aalto kertovat, mitkä ovat uuden EU-kauden tärkeimmät kysymykset.

Suomen EU-vaalien ääniharavaksi nousseella Eero Heinäluomalla (sd.) ja muilla europarlamentaarikoilla on edessään vaikea kausi europarlamentissa.
Suomen EU-vaalien ääniharavaksi nousseella Eero Heinäluomalla (sd.) ja muilla europarlamentaarikoilla on edessään vaikea kausi europarlamentissa.

Helsinki

Petteri Lindholm

Uuden parlamentin saaneella Euroopan unionilla on edessään yksi unionin historian vaikeimmista kausista.

EU on sisäisesti aiempaa hajanaisempi ja eripuraisempi, EU:n talouden tukijalkana toimiva sisämarkkina on pienenemässä Brexitin myötä ja suurvaltojen mittelöinti uhkaa turvallisuutta Euroopassa.

Lännen Media kysyi EU-asiantuntijoilta, mitkä ovat unionin suurimmat kohtalonkysymykset nyt käynnistyvällä viisivuotiskaudella.

1. Maahanmuuttopolitiikka on levällään

Vuoden 2015 suuri pakolaisaalto Eurooppaan osoitti, kuinka epäyhtenäinen ja huonosti varautunut EU on turvapaikkapolitiikassa.

Maahanmuuttopolitiikka tulee olemaan nyt käynnistyvän EU:n viisivuotiskauden tärkeimpiä kysymyksiä, sanovat Ulkopoliittisen instituutin (Upi) johtaja Teija Tiilikainen ja kansainvälisen politiikkaan keskittyvä Jean Monnet -professori Pami Aalto.

EU-parlamentin ratkottavana on useita lakikokonaisuuksia, jotka koskevat esimerkiksi rajaturvallisuutta, jäsenmaiden poliisien ja rajavalvojien yhteistyötä ja turvapaikkakäytäntöjen yhtenäistämistä.

Yksi erityinen kiistanaihe on kustannuksien ja vastuun jakaminen Eurooppaan saapuvista turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista.

Kustannukset aiheuttavat närää erityisesti Välimeren maissa, joihin enemmistö tulijoista saapuu.

Tiilikainen pitää toisena tärkeänä kokonaisuutena EU:n ulkoisten kumppanuuksien solmimista.

– Sopimuksiin pyritään esimerkiksi pohjoisafrikkalaisten valtioiden kanssa. Niillä pyritään estämään salakuljetuksia, laittomia maahantuloreittejä ja ihmiskauppaa, Tiilikainen sanoo.

Maahanmuuttopolitiikka tulee osin käsiteltäväksi jo heinäkuussa alkavan Suomen puheenjohtajakauden aikana.

Tuleva EU-parlamentti joutuu ratkaisemaan muun muassa maahanmuuttoon ja ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia.
Tuleva EU-parlamentti joutuu ratkaisemaan muun muassa maahanmuuttoon ja ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia.

2. Puola ja Unkari uhmaavat EU:ta

Demokratiaa ja EU:n perusarvoja vastaan kapinoivat Puola ja Unkari uhkaavat vakavasti EU:n sisäistä toimintakykyä, Upin Tiilikainen ja professori Aalto sanovat.

EU-maiden yhtenäisyyttä heikentää samalla brexit eli Britannian EU-ero, jonka pitkittyminen pitää EU:n hankalassa välitilassa.

Puolan ja Unkarin räikeimmät rikkomukset ovat kohdistuneet tuomioistuinten ja tuomarien riippumattomuuteen sekä medioiden toiminnan rajuun kontrollointiin.

Unionissa on jo ryhdytty soveltamaan Puolaa ja Unkaria vastaan Lissabonin sopimuksen 7. artiklaa eli rankaisumenettelyä, jonka nojalla jäsenmaalta voidaan viedä äänioikeus EU:n päätöksenteossa.

Artiklan aktivoimiseen tarvitaan kuitenkin kaikkien muiden jäsenmaiden hyväksyntä, ja toistaiseksi Puola ja Unkari ovat vakuuttaneet kaatavansa jompaakumpaa uhkaavan rankaisumenettelyn.

Nyt pelkona on, että unionin perusarvoja alkaa kyseenalaistaa useampi jäsenvaltio, kun EU-kriittiset puolueet kasvavat unionissa.

Tiilikainen pitää uhkana sitä, että jäsenmaiden rikkomukset heikentävät samalla muiden valtioiden sitoutumista unionin sääntöihin.

– Siitä voi syntyä helposti ketjureaktio, jos muutama maa jatkuvasti laiminlöisi sääntöjä, Tiilikainen toteaa.

Artikla 7:n nostaminen pöydälle kapinoitsijoiden hillitsemiseksi on voimakas toimi, Pami Aalto arvioi.

– Järeämpää keinoa ei ole, mutta artikla 7:n käynnistäminen on jo sellainen signaali, jonka pitäisi saada useimmat varpailleen.

Sisäisen toimintakyvyn turvaaminen kuuluu ennen kaikkea komission ja jäsenmaiden tontille. Komissio saadaan todennäköisesti muodostetuksi loka-marraskuun vaihteessa.

3. Ilmastonmuutos vaatii nopeita toimia

Ilmasto- ja energiapolitiikassa on tulevalla viisivuotiskaudella luvassa monia tärkeitä kokonaisuuksia, professori Pami Aalto sanoo.

Tärkeimpiä viisivuotiskaudella käsiteltäviä ilmastoasioita on Aallon mukaan etenkin niin sanottu energian ”talvipaketti”, joka käsittelee esimerkiksi sähkö- ja energiamarkkinoita, uusiutuvaa energiaa ja päästötavoitteita.

Samaan aikaan EU:n on määriteltävä uudestaan ilmastotavoitteitaan suhteessa Pariisin ilmastosopimukseen, Aalto muistuttaa.

EU on ollut tähän asti selkeä globaali johtaja ilmastonmuutoksen ehkäisyssä.

– Nykyinen kunnianhimon taso on vaarassa, jos ilmastonmuutosta kyseenalaistavat populistit saavat jalansijaa EU:ssa, Tiilikainen toteaa.

4. Uhittelevat suurvallat heikentävät turvallisuutta

EU:n turvallisuutta uhkaa tulevina vuosina kiristyvä suurvaltapolitiikka Yhdysvaltojen, Venäjän ja Kiinan välillä sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kriisit, Upin Teija Tiilikainen sanoo.

Painetta luo lisäksi se, että Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump vaatii puolustusliitto Naton eurooppalaisilta jäseniltä nykyistä merkittävästi suurempaa panostusta.

Trump on jopa uhitellut, ettei Natolta saa turvaa, jos lisärahaa ei ala kuulumaan.

Tiilikainen pitää EU:n kannalta positiivisena puolena sitä, että turvallisuusympäristön kiristyminen pakottaa EU:n viimein vastaamaan kysymyksiin, joita unionissa on pohdittu vuosikausia.

– Pääasialinen kysymys kuuluu, kuinka suurta vastuuta EU aikoo itse ottaa turvallisuudestaan, Tiilikainen sanoo.

Käytännössä kysymys olisi turvallisuuspoliittisen yhteistyön lisäämisestä ja koventamisesta, mikä merkitsisi muun muassa yhteisiä joukkoja, resurssien yhtenäistämistä tai yhteistyötä esimerkiksi puolustusteollisuudessa.

Synkempi skenaario olisi Tiilikaisen mukaan se, että EU säilyisi sisäisesti eripuraisena, eikä unioni pääsisi viisivuotiskaudella päätöksiin turvapolitiikan suunnasta.

5. Kauppasuhteet heikkenevät, sopimukset murenevat

EU on pitkään hyötynyt kansainvälisistä, monenkeskisistä järjestöistä, jotka ovat edistäneet sopimuksiin perustuvia suhteita ja vapaakauppaa.

Viime vuosina kansainvälistä järjestystä ovat heikentäneet esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota, uudet tullit ja maailmalla nouseva protektionismi eli kotimaisten yritysten "suojeleminen".

– EU:lla on alkavalla kaudella kova työ puolustaa monenkeskisiä instituutioita ja vapaakauppaa, kun muut pyrkivät hajottamaan esimerkiksi (Maailman kauppajärjestö) WTO:ta, sanoo Upin Teija Tiilikainen.

Maailman kauppajärjestö WTO:n merkitys EU:lle on Tiilikaisen mukaan vain kasvanut, kun Euroopan rooli kansainvälisessä kaupassa on pienentynyt.

EU on vastannut monenkeskisen yhteistyön murentumiseen solmimalla unionin ulkopuolisten valtioiden kanssa kahdenvälisiä kauppasuhteita.

– Kahdenkeskiset sopimukset ovat erittäin tärkeä työkalu myös jatkossa kuten helmikuussa voimaan astunut Japanin ja EU:n vapaakauppasopimus osoittaa, Tiilikainen sanoo.

Uutta europarlamenttia tärkeämpi rooli kahdenvälisten suhteiden rakentamisessa on EU:n johtovaltioiden, kuten Saksan ja Ranskan, linjauksilla.

Parlamentti taas päättää viisivuotiskaudella etenkin palveluiden ja digitaalisten tuotteiden sisämarkkinoista.