Kolumni: Onneksi minun ei oikeasti tarvitse nähdä nälkää – kokemuksia ramadanin vietosta Jordaniassa

Jordanian pääkaupungissa Ammanissa myytiin valokoristeita ramadania varten ramadanin aattona viime sunnuntaina.
Jordanian pääkaupungissa Ammanissa myytiin valokoristeita ramadania varten ramadanin aattona viime sunnuntaina.

Laura Palovuori

– Hyvää ramadania, ethän rääkkää itseäsi!

Tällaisen viestin saan Suomesta. Enhän toki, vastaan, teen tämän taiteen vuoksi, pitäähän minulla olla jotain, josta kirjoittaa.

Vaikka olen asunut pari vuotta Ammanissa, tänä vuonna kokeilen paastoamista ensimmäistä kertaa. Minun motiivini ovat enemmänkin sosiaaliset ja yhteisölliset kuin uskonnolliset. Haluan kärsiä yhdessä muiden kanssa.

Muistan erään ulkomaalaisen rouvan kommentin oleskeluni alkuajoilta:

– Kannattaa itsekin paastota, niin kestää paremmin koko yhteiskunnan elämänrytmin muutoksen. Päivisin ei voi tehdä mitään, joten on parasta muiden mukana valvoa yöt ja nukkua päivät.

Ammanissa paastoaika on tähän aikaan vuodesta 15 tuntia.

Herään kello 4.15, juuri kun minareetista kaikuu aamun rukouskutsu. Syön jugurttia, taateleita ja juon vettä. Sitten painun takaisin nukkumaan.

Seitsemältä teen eväsrasiat lapsille ja lähetän heidät kouluun ja tarhaan.

Jo kello 8.30 alkaa harmittaa. Vatsa on kuin tyhjä kuoppa. Pääkoppani on ruuvi, joka pikkuhiljaa kääntyy kireämmälle.

Kuvittelen eteeni ison maitokahvin ja kanelipullan. Aamupäivä kuluu arkiaskareissa. Pyykki kuivuu Ammanin kuumassa tuulessa. Saan muuta ajateltavaa, kun irrotan päiväpeittoon juuttunutta pikkukärpästen parvea.

Puoliltapäivin alan valmistaa pitsaa koulusta tuleville lapsille. En voi maistaa raaka-aineita. Inshallah, jos jumala suo, siitä tulee herkullista. 8-vuotias koululainen ei ole koskenut eväisiinsä:

– Kukaan muukaan ei halunnut syödä.

Sovimme, että hän syö pitsaa ja paastoaa sitten taas loppupäivän. Tänä vuonna ramadan on hankalaan aikaan. Kouluissa on loppukokeet ja pitäisi jaksaa tehdä läksyjä.

Ihmiset opettelevat paastoamista pienestä pitäen. Aikuiset ovat jo niin tottuneita, että he selviävät paastosta ilman ongelmia.

Voisin verrata sitä suomalaiseen saunaan. Sehän on aika erikoinen ilmiö: koko kansakunta kiipeää lauteille nauttimaan kuumasta. Jokainen osaa saunoa, koska on tehnyt sitä pienestä pitäen. Jos tulee huono olo, saunominen keskeytetään ja mennään vilvoittelemaan.

Iltapäivällä vaivun suloiseen uneen kuopuksen päiväunien viereen. Ilman kofeiinia nukun sikeästi kuin lapsi. Kun herään, suu on kuiva. Itse asiassa koko ihminen on kuin rapsakkaasti kuivunut polttopuun kalikka. Ihoa kiristää ja silmiä kirvelee.

Ensimmäisen viikon aikana ei kannata lähteä liikenteen sekaan temppuilemaan. Kuljettajat käyttäytyvät arvaamattomasti ilman kofeiinia ja nikotiinia. Illalla juuri ennen auringonlaskua kadut ovat hengenvaarallisia. Nälkä painaa jokaisen auton kaasupolkimen pohjaan asti.

Koko perhe kokoontuu anoppilaan. Katamme pöydän yhdessä. Rukouskutsu kuuluu kello 19.25. ja silloin on lupa nostaa vesilasi huulille. Kun nielen kuumaa keittoa, minua alkaa itkettää.

Olen niin kiitollinen siitä, että minun ei oikeasti tarvitse nähdä nälkää.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.