Toimittajamme Pariisissa – kaupunkilaiset surevat tulipalon runtelemaa katedraalia kuin sairasta omaistaan

Vaikka Notre-Dame vältti täystuhon, pariisilaisille tulipalo oli järkytys. Kaupunkilaiset surevat katedraaliaan kuin itselleen tärkeää ihmistä, kirjoittaa Lännen Median avustaja Patrick Le Louarn.

Työmatkalla olevat Sinikka Heikkala ja Mirella Lähteenmäki tulivat katsomaan, kuinka pahasti ihanalle katedraalille on käynyt.
Työmatkalla olevat Sinikka Heikkala ja Mirella Lähteenmäki tulivat katsomaan, kuinka pahasti ihanalle katedraalille on käynyt.

Patrick Le Louarn

Pariisilaisilla oli tiistaina vain yksi puheenaihe. Lähiliikennejunissa ja metrossa keskusteltiin tuntemattomienkin kesken Notre-Damen katedraalin dramaattisesta tulipalosta.

Tiistaiaamuna lähestyessäni kadunnurkkaa, jonka jälkeen Notre-Dame tulisi näkyviin, tunsin suoranaista ahdistusta.

Viimeinen näkymä katedraalista olivat yömyöhän televisiokuvat, jossa Notre-Dame vielä liekehti. Nyt olin helpottunut, sillä edestäpäin katsottuna se oli vanha oma itsensä: uljas ja upea.

Katedraalin lähistöllä oli tuhansia ihmisiä. He eivät olleet uteliaita, vaan he olivat tulleet ikään kuin sairasta omaista tapaamaan.

Etelän puolella vauriot ovat karmeat. Koko katto on hävinnyt kaikkine rakennelmineen, pikku torneineen ja patsaineen. Rakennustelineet, joiden lähistöltä tuli oli ilmeisesti syttynyt, olivat edelleen paikoillaan.

Florent Cheppel, 40, tuijotti katedraalin vaurioitunutta osaa.

– Olen menossa töihin, mutta vaikka myöhästyn, pakko oli tulla katsomaan. Jos vain ohimennen vilkaisee eikä tunne hyvin rakennusta, niin voisi luulla, etteivät vauriot ole valtavia. Kuitenkin katedraalin laivan korkeudesta on hävinnyt ainakin neljäsosa puhumattakaan 800 vuotta vanhoista kattoparruista ja kaikista sisätiloista, Cheppel sanoi.

Cheppel kertoi käyneensä useita kertoja Notre-Damessa, kuten jokainen pariisilainen.

– Nyt kaduttaa, etten ole koskaan tutustunut katedraaliin todella tarkasti. En ole käynyt tapuleissa enkä aarrekammiossa. Siellä säilytettiin etenkin kirkollisia kalleuksia. Muistaakseni vanhimmat esineet olivat 500-luvulta. Se on kumma, että huomaan vasta nyt todelliset tunteeni tuota rakennusta kohtaan, Cheppel selvitti.

Tukholmalainen Hjelsgergin perhe kuuli tulipalosta metrossa tullessaan lentokentältä. Isä Henrik, 40, ei koskaan aiemmin ollut nähnyt Notre-Damea.

– Surullista, tosi surullista. Tämän piti olla yksi pääkäyntikohteistamme, hän valitti.

Äiti Mirjalle, 40, Pariisi ja Notre-Dame ovat tuttuja.

– Onneksi kuulin, että katedraali restauroidaan entiselleen tai niin pitkälle kuin se on mahdollista. Tämä on tosi hirveä asia kuitenkin. Halusimme näyttää tämän lapsillemme Davidille, ja Jacobille, mutta ei tämä upeus nyt heille parhaassa valossaan esiinny, Mirja huokaili.

Aamupäivän edetessä katedraalin lähistölle saapui väkeä sankoin joukoin. Iso osa heistä oli turisteja. Tunnelma muuttui keveämmäksi, ja monelle pääasia oli saada Notre-Dame-selfie.

Bertrand Villot, 21, istuskeli yleensä täpötäyden kahvilan terassilla lähes yksin.

– Asun esikaupungissa ja halusin välttämättä tulla katsomaan omin silmin miten katedraalimme voi. Vähän vatsasta nippasee, onhan tuo kansallisaarre. Toisaalta olen optimisti. Kyllä se korjataan loistokuntoon.

Villot kertoi kuulleensa useasta mediasta, että katedraalin uudelleen rakentamiselle on jo luvattu yli 300 miljoonan arvosta yksityisiä lahjoituksia.

– Ei masennuta, kyllä siitä ajan kanssa tulee taas upea, hän vakuutti.

Yhtäkkiä kuulen ympärilläni puhuttavan suomea.

Sinikka Heikkala, 50 ja Mirella Lähteenmäki, 40, ovat työmatkalla.

– Olemme molemmat käyneet Notre-Damessa monta kertaa. Tulipalosta kuulimme illalla metrossa. Lisäksi perheeni soitti ja kertoi että Notre-Dame on liekeissä, selvitti Lähteenmäki.

Molempien mielestä tulipalo oli aikamoinen järkytys.

– Notre-Dame on aina ollut minulle suosikkikirkko. Ihan kaikista kirkoista tämä on se minun ehdoton lempparini, Heikkala totesi.

Vaikka Notre-Damen katedraali pystyttiin pelastamaan täystuholta, ongelmat eivät ole ohi. Nyt pelätään palomiesten käyttämien kymmenien tuhansien vesikuutioiden aiheuttavan sisäkattojen sortumia. Eri lähteiden mukaan ainakin osa 1200- ja 1300-lukujen lasimaalauksista on kuin ihmeen kaupalla säilynyt kohtalaisen ehjinä.

Notre-Damen ylpeydet, lasimaalatut ruusuikkunat eivät nekään ole saaneet kovin vakavia vaurioita.

Fakta

Apua luvassa

Notre-Damen tuhojen korjaamiseen tuli heti tiistaina avustuslupauksia satojen miljoonien eurojen arvosta.

Asialla olivat ranskalaiset miljardöörit ja yritykset. Luksustavarakaupan keisareista Bernard Arnault lupasi 200 miljoonaa euroa ja François-Henri Pinault sata miljoonaa euroa.

Notre-Damen katedraalissa vierailee vuosittain noin 14 miljoonaa matkailijaa.

Se ei ole pelkästään yksi Euroopan tärkeimpiä turistikohteita, vaan siellä pidetään noin 2 000 jumalanpalvelusta vuodessa.

Nimi väliviivalla

Pariisin katedraalin virallinen nimi on Notre-Dame de Paris. Notre-Damen nimellä kulkevia kirkkoja on monissa muissakin ranskalaisen kielialueen kaupungeissa.

Ranskalaiset kirjoittavat kirkon nimen väliviivan kanssa. Nimi viittaa Neitsyt Mariaan. Ilman väliviivaa se kääntyisi "meidän rouvamme".

Ranskassa teiden, rakennusten ja julkisten monumenttien nimet kirjoitetaan väliviivoilla, jos niissä on mukana henkilön nimi. Se auttaa lukijaa hahmottamaan, missä rakennuksen nimi loppuu.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Tält pualt jokke
Uskomatonta!
Siis se on uskomatonta, jos mahtavan upeat ja vanhat ruusuikkunat ovat säästyneet! Enkelit ja Notre Damen kellonsoittaja lienee suojellut...
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »