Harvinaisen jättiläiskilpikonnalajin viimeinen tunnettu naaras kuoli päivä keinosiemennysyrityksen jälkeen

Jangtsen jättiläismäisiä pehmytkuorikonnia on jäljellä tiettävästi enää kolme.

Viikonloppuna kuollut lajinsa viimeinen tiedetty naaraskilpikonna ryömi mudassa Suzhoun eläintarhassa toukokuussa 2015 otetussa kuvassa.
Viikonloppuna kuollut lajinsa viimeinen tiedetty naaraskilpikonna ryömi mudassa Suzhoun eläintarhassa toukokuussa 2015 otetussa kuvassa.

Katja Ihatsu

Maailman harvinaisin kilpikonnalaji saattaa olla pian enää muisto. Niitä elää tiettävästi enää kolme yksilöä.

Jangtsen jättiläismäisen pehmytkuorikonnan viimeinen tunnettu naaras kuoli kiinaisessa Suzhoun eläintarhassa lauantaina. Asiasta kertoi Suzhou Daily The Guardianin mukaan.

Naaraan uskottin olleen yli 90-vuotias. Eläintarhan työntekijät yrittivät keinosiementää sitä päivää ennen sen kuolemaa käyttämällä kymmenen vuotta nuoremman koiraan siemennestettä.

Kilpikonnalle tehdään ruumiinavaus ja sen kuolemansyy tutkitaan.

Eläintarha oli yrittänyt saada kilpikonnia parittelemaan luonnollisesti useiden vuosien ajan.

Kolmesta jäljellä olevasta yksilöstä yksi uros elää Suzhoun eläintarhassa. Kaksi muuta elävät vapaudessa Vietnamissa, ja niiden sukupuoli ei ole tiedossa.

Jangtsen jättiläismäinen pehmytkuorikonna on maailman suurin makeassa vedessä elävä kilpikonna. Se kasvaa metrin pituiseksi ja painaa noin sata kiloa.

Se on elänyt Jangtse-joessa ja muissa kiinalaisissa sisävesissä. Laji on kadonnut metsästyksen, saasteiden, laivaliikenteen ja vesivoimaloiden rakentamisen takia.

Tutkijat mittasivat viikonloppuna kuolleen kilpikonnan toukokuussa 2015. Sitä yritettiin turhaan saada lisääntymään.
Tutkijat mittasivat viikonloppuna kuolleen kilpikonnan toukokuussa 2015. Sitä yritettiin turhaan saada lisääntymään.
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
viimeiset löytyy
Khmerinmaa
Käykääpäs etsimässä Mekogilta tai Tonle Sapin järvestä. Saattaisi löytyä
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
*****
Vast: Khmerinmaa
Huomio! Meillä on täällä maailman paras kilpikonnaekspertti!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
super persu
Vast: Khmerinmaa
Tämänkään lajin kuolema ei johtunut paljon puhutusta ilmastonmuutoksesta vaan liiallisesta määrästä ihmisiä, jotka vievät elintilan muilta lajeilta ja saastuttavat elinalueet myrkyillä.
Jos Kiinassa olisi yhtä pieni väestötiheys kuin Suomessa, tällaisia ongelmia tuskin olisi koskaan tullut.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »