Asiantuntija epäilee Kiinan uusia lupauksia eurooppalaisille yrityksille: "Kiina harjoittaa Hajota ja hallitse -strategiaa"

Lapin yliopiston professori Matti Nojonen toivoo keskustelua kiinalaisrahan velkakoukusta. "Kun ollaan tarpeeksi riippuvaisia, Kiina pystyy epäsuorasti tai jopa suoraan vaikuttamaan maiden sisä- tai ulkopolitiikkaan."

EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Kiinan pääministeri Li Keqiang lehdistötilaisuudessa Brysselissä tiistaina.
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja Kiinan pääministeri Li Keqiang lehdistötilaisuudessa Brysselissä tiistaina.

Elina Melamies

EU:n ja Kiinan huippukokouksessa Brysselissä tiistaina hiottu sopimus kuulostaa hyvältä. Kiinalaiset vakuuttivat tarjoavansa eurooppalaisille yrityksille helpompia edellytyksiä mennä Kiinan markkinoille.

Lapin yliopiston Kiinan yhteiskunnan ja kulttuurin professori Matti Nojonen suhtautuu sopimukseen kuitenkin skeptisesti – ainakin vielä.

– Se, miten tätä politiikkaa toteutetaan läpi Kiinan, jää nähtäväksi. Kiinan sisäiset rakenteet eivät tue tällaista muutosta, jota keskushallinto edellyttää. Mutta askel oikeaan suuntaan tämä kuitenkin on, Matti Nojonen sanoo.

Nojonen muistuttaa, että vaikka kaukaa katsottuna Kiinan keskushallitus näyttää olevan kaikkivoipa, kiinalaisen talouden logiikka mutkistaa asioita.

– Kiinassa keskushallitus kurittaa paikallishallintoa viemällä siltä suurimman osan verotuloista ja käskemällä luomaan itse tulonsa ja täyttämään kassavajeen. Paikallisilla yrityksillä, jotka ovat hyvin läheisessä yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa, on kova paine täyttää kassavajetta keinolla millä hyvänsä, Matti Nojonen kuvailee.

Brysselin huippukokouksessa Kiina suostui myös poistamaan EU:n yrityksiltä teknologian pakkosiirtämisen Kiinaan.

Ulkomaiset yritykset ovat pitkään saaneet investoida Kiinaan sillä edellytyksellä, että ne siirtävät myös tutkimuslaitoksiaan Kiinaan. Tällä tavoin kiinalaiset yritykset ovat saaneet ensikädentietoa eurooppalaistenkin yritysten tuotekehityksestä.

Matti Nojonen selventää keinoja, joilla tieto valuu kiinalaisyrityksille.

– Meillä ajatellaan, että tapahtuu suoranaista kopiointia. Sitäkin tapahtuu, mutta enemmän tapahtuu ihmisten kautta. Tuotekehitysyksiköissä työskentelevät kiinalaiset oppivat tarvittavat taidot ja voivat hypätä töihin kiinalaisiin yrityksiin, Matti Nojonen kuvailee.

Nojosen mukaan Kiina harjoittaa Eurooppaa kohtaan Hajota ja hallitse -strategiaa.

– Se tarjoaa joillekin EU:n jäsenvaltioille meheviä bisnesdiilejä ja kilpailuttaa EU-maita keskenään.

Nojosen mukaan Kiinan pääministerin tuki yhtenäiselle Euroopalle onkin käytännön tasolla muuta.

– Meillä on Euroopassa yhteiset sisämarkkinat, mutta kilpailemme keskenämme kansantaloudellisesti. On aivan sama vaikka Kiina sanoisi tukevansa kuinka yhtäläistä Eurooppaa, sillä sijoitukset kohdistuvat kuitenkin vain johonkin maahan, ja juuri tämä maa pääsee suoranaisesti niistä hyötymään. Yhden maan edellytykset paranevat, ja naapurimaa jää niitä vaille.

Nojonen toivoo kansallista keskustelua kiinalaisen rahan niin sanotusta velkakoukusta.

– Suomessa muistamme hyvin suomettumisen historian, mutta kuinka pitkälle eurooppalaiset jäsenvaltiot joutuvat suomettumaan suhteessa Kiinaan? Kun ollaan tarpeeksi riippuvaisia, Kiina pystyy epäsuorasti tai jopa suoraan vaikuttamaan maiden sisä- tai ulkopolitiikkaan.

– Maailmanlaajuisesti asiaan on kiinnitetty huomiota vasta viime aikoina. Kansallinen keskustelu siitä on tervetullutta.

Suomesta presidentin tai pääministerin mukana Kiinassa vierailee aina suuri joukko yrityksiä. Kiinaan on myös verorahoilla perustettu Invest in Finland -verkosto, jonka päämääränä on houkutella kiinalaisia investointeja Suomeen.

– Nyt kun niitä investointeja tulee Suomeen, olemme peloissamme siitä että mitä rahan takana onkaan. Tässä on suuri ristiriita talouspolitiikan ja itsemääräämisen tai turvallisuuspolitiikan välillä, Matti Nojonen sanoo.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Onnim
Kiinan tavoite on sama kuin Venäjällä, eri keinoin tosin
Kyllähän sen tietää mitä velka- tai alistussuhteessa olevan rooli on. Vahvempi käskee ja heikommassa asemassa oleva tottelee, ja kärsii ja tottelee. Ihmisarvo on merkillisen häilyvä käsite, jos viitataan Kiinassa tai Venjällä eliitin ulkopuolella oleviin. Jos Kiinassa voi kissankin keittää ruoaksi öljyssä elävänä, rivikiinalaisen kohtelu tuskin siitä paljoa eroaa.. Sama tulevaisuus on odotettavissa Kiinan taloudellisesti alistamilla valtioilla ja kansoilla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »