Brexit-hämmennys jatkuu – Britannian ero vaikuttaisi myös suomalaisyrityksiin, jotka varautuvat jo luparuljanssiin

Suomessa on tällä hetkellä noin 15 000 yritystä, jotka käyvät kauppaa Britannian kanssa. Brexit toisi niiden toimintaan merkittäviä muutoksia.

Avant Tecno Oy:n asentaja Ilpo Vilhunen asentaa katteita Islantiin lähtevään pienkuormaajaan Ylöjärvellä.
Avant Tecno Oy:n asentaja Ilpo Vilhunen asentaa katteita Islantiin lähtevään pienkuormaajaan Ylöjärvellä.

Taru Horsma-aho

Epätietoisuuden jatkuminen Britannian EU-eron ympärillä vaikeuttaa myös suomalaisyritysten varautumista tulevaan.

Jos brexit toteutuu, sen vaikutukset näkyvät niissä yrityksissä, jotka käyvät kauppaa Britannian kanssa.

Brittiparlamentti äänesti torstaina siirtymäajan hakemisen puolesta. Siirtymäaika antaisi myös yrityksille aikaa valmistautua muutoksiin. Ilman siirtymäaikaa Britanniaan viedyille ja sieltä tuoduille tavaroille asetettavat tullimaksut astuisivat heti voimaan.

– Kovassa brexitissä kauppaa tehdään WTO-sääntöjen pohjalta. Britanniasta tulisi kolmas maa suhteessa EU:hun, eli se jäisi sisämarkkinoiden ja tulliliiton ulkopuolelle, kertoo Suomen Yrittäjien kansainvälisten asioiden päällikkö Thomas Palmgren.

Tuotannon ja yritysten kansainvälistymisen seurauksena yksittäinen välituote saattaa ylittää Britannian rajan useita kertoja. Tavallista on, että välituote tulee EU-alueelta, lopputuote valmistetaan Britanniassa ja viedään takaisin EU-maahan. Tämä aiheuttaisi viivästyksiä ja lisämaksuja, ja on mahdollista, että yritykset voivat siirtää tuotantoa sinne, missä ei ole rajaesteitä.

Palmgrenin mukaan Britannian kanssa käydylle kaupalle tarvitaan jatkossa todennäköisesti enemmän lupia ja sertifikaatteja, mikä lisää kustannuksia. Lisäksi tuotteista maksetaan jatkossa tullimaksut, jotka vaihtelevat tuoteryhmittäin. Myös tavaraa Britanniasta tuovien yritysten asema voi muuttua.

–  Nykyinen toimija voi olla jakelija, joka myy tuotteita eteenpäin, mutta jatkossa yritysten status olisi maahantuoja. Silloin suomalainen maahantuoja vastaisi siitä, että Britanniasta tuotu tavara vastaa EU:n vaatimuksia.

Suomessa on tällä hetkellä noin 15 000 yritystä, jotka käyvät kauppaa Britannian kanssa. Brexit toisi muutoksia myös arvonlisäverokäytäntöön. Noin viidesosa Suomen ja koko EU:n arvonlisäpohjaisesta viennistä Britanniaan jatkaa matkaansa muihin maihin.

Palmgrenin mukaan yritykset maksavat tällä hetkellä Britanniasta tuoduista tuotteista arvonlisäveroa sitä mukaa, kun tuotteita menee kaupaksi. Brexitin jälkeen ALV tulisi maksettavaksi, vaikka ei olisi myynyt tuotteita yhtään.

– Ulkomaankauppa on suuryritysvaltaista, ja isoilla yrityksillä on paremmat resurssit valmistautua. Pienet yritykset ovat olleet odottavalla kannalla ja toivovat, että järki voittaa ja saadaan sellainen sopimus, jonka kanssa voi elää, Palmgren kertoo.

Brexitin seurauksiin on vaikea valmistautua, koska lopputuloksesta ei ole vielä varmuutta. Pienkuormaajia valmistavan Avant Tecno Oy:n myynti- ja varatoimitusjohtaja Jani Käkelä kertoo Avantin valmistautuvan brexitiin järjestämällä henkilöstölle koulutuksia ja tietoiskuja esimerkiksi tullikäytännöistä ja verotuksesta.

Käkelä uskoo Avantilla olevan hyvät valmiudet brexitiin, koska yritys toimii jo nyt EU-alueen ulkopuolella. Avant Technolla on tehdas Pirkanmaalla Ylöjärvellä, mutta yrityksellä on myyntiyhtiöt Britanniassa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.

– Meillä on helpompaa, koska toimimme jo maailmanlaajuisesti ja on kokemusta tullia ja verotusta koskevista asioista, mutta yritykselle, joka on toiminut vain EU:n sisämarkkinoilla ja toimii Britaniassa, tilanne tulee olemaan hankalin. Logistiikkaa ja tullausta tämä tulee kuormittamaan melko paljon enemmän verrattuna nykyiseen toimintamalliin, Käkelä sanoo.

Suurimmaksi riskiksi yrityksille Käkelä nimeää valuutan arvon vaihtelun.

–  Jos punnan arvossa tapahtuu muutoksia suuntaan tai toiseen, tuotteet voivat kallistua Britannian päässä, mikä on ongelmallista. Valuutan eläminen on suurin riski, joka voi heilauttaa hintatasoa reilustikin.

Hän arvelee, että muutokset voivat vaikuttaa myös kilpailuasemaan. Britanniassa toimivat yritykset voivat saada Britanniassa etulyöntiaseman, jos ne saavat pidettyä hintansa entisellään ja EU-alueen yritykset joutuvat nostamaan hintoja kohonneiden kustannusten seurauksena.

– Muutos näkyy varmasti hinnoissa, ja se voi mahdollisesti tuoda etua Britannian sisämarkkinoilla toimiville yrityksille, hän sanoo.

Brexitin vaikutus ulottuu myös Britanniassa työskenteleviin EU-kansalaisiin.

– Yksi ongelma tulee olemaan työvoiman liikkuvuus. Henkilöiden liikkuvuuteen yhtiön toimessa tulee jatkossa rajoitteita, mikä lisää byrokratiaa. Tämäkin on selkeä asia, johon brexit tulee vaikuttamaan sekä Suomen että Britannian päässä.

Fakta

Vientiä ja tuontia

Tuonnin arvo Britanniasta Suomeen viime vuonna vajaat 1,8 miljardia euroa (-3 prosenttia). Osuus kokonaistuonnista 2,7 prosenttia.

Viennin arvo Suomesta Britanniaan reilut 2,8 miljardia euroa (+6 prosenttia). Osuus kokonaisviennistä 4,4 prosenttia.

Kuluvan vuoden tammikuussa vienti laski ja tuonti kasvoi (ennakkotieto).

Vientiä Suomesta Britanniaan: metsäteollisuuden tuotteet (34,5 prosenttia), jalostetut öljytuotteet (19,7 prosenttia), koneet, laiteet ja kuljetusvälineet (14,6 prosenttia), kemialliset aineet ja tuotteet (9,4 prosenttia), metallit ja metallituotteet (11,3 prosenttia).

Tuontia Britanniasta Suomeen: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet (40,9 prosenttia), kemialliset aineet ja tuotteet (21,8 prosenttia), metallit ja metallituotteet (6,2 prosenttia), elintarvikkeet (3,8 prosenttia).