Kaupungistuminen lisää maailman jätteitä 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä

Maailmanpankin raportin mukaan eniten jätteiden määrä kasvaa Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Thaimaalainen tyttö ja äiti vierailivat Elämä ilman jätteitä -näyttelyssä Bangkokissa 12. syyskuuta. Näyttely on luotu kierrätetystä muovista ja muusta jätteestä.
Thaimaalainen tyttö ja äiti vierailivat Elämä ilman jätteitä -näyttelyssä Bangkokissa 12. syyskuuta. Näyttely on luotu kierrätetystä muovista ja muusta jätteestä.

Ilkka Timonen, Reuters

Jätteiden määrä maailmassa voi kasvaa jopa 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä kaupungistumisen ja väestön määrän kasvamisen myötä, kertoo Maailmanpankki raportissaan.

Eniten jätteiden määrä kasvaa Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Valtiot voivat hyötyä taloudellisesti ja ympäristöltään siitä, että ne keräävät, kierrättävät ja muutenkin huolehtivat jätteistään paremmin. Maailman jätteestä kolmannes jää nykyisin käsittelemättä mitenkään.

– Meidän on todella kiinnitettävä huomiota Etelä-Aasiaan ja Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, sillä vuoteen 2050 mennessä Etelä-Aasian jätteet kaksinkertaistuvat ja Afrikan jätteet kolminkertaistuvat, sanoi Silpa Kaza, Maailmanpankin kaupunkikehityksen asiantuntija ja raportin pääkirjoittaja uutistoimisto Thomson Reuters Foundationin mukaan.

– Mikäli emme ryhdy toimenpiteisiin, sillä voi olla hyvin merkittäviä vaikutuksia terveyteen, tuotantoon, ympäristöön ja elämään, hän jatkoi.

Jätteiden määrän kasvu ohittaa väestönkasvun

Jätteiden määrän kasvu ohittaa väestönkasvun saavuttaen 3,4 miljardia tonnia vuoteen 2050 mennessä vuoden 2016 noin kahdesta miljardista tonnista.

Rikkaat teollisuusmaat tuottavat kolmanneksen maailman jätteistä, vaikka niissä on vain 16 prosenttia maailman väestöstä. Neljännes tulee Itä-Aasiasta ja Tyynenmeren alueelta.

Noin kolmannes maailman jätteestä joutuu kaatopaikalle. Yli 90 prosenttia siitä kaadetaan maahan kehittyvissä maissa, joista usein puuttuvat tarpeelliset jätteitä käsittelevät laitokset.

Jätteet nopeuttavat ilmastonmuutosta

Jätteiden määrän kasvu on omiaan myös kasvattamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Nykyisin jätteiden käsittelystä ja pois heittämisestä aiheutuu noin viisi prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.

Kaupunkien pitäisi löytää rahoitusta jätteiden keräämiseen ja käsittelyyn. Kaupungeilla on usein vaikeuksia rahoittaa jätepalvelunsa, sanoi Kaza.

– Mikäli kannusteet ovat sopivat ja sopimukset voidaan panna täytäntöön, yksityissektori voi olla todella merkittävä pelaaja, hän sanoi.

Monissa kehittyvissä maissa ei ole kunnon lakeja jätteiden käsittelystä. Jätteiden määrää voidaan vähentää kehittämällä kierrätystä ja vähentämällä muovin kulutusta.

Muovijäte saastuttaa vesiväyliä ja ekosysteemejä tuhansien vuosien ajan. Se muodostaa 12 prosenttia kaikesta jätteestä.

– Valitettavasti usein köyhimmät yhteiskunnat kärsivät eniten huonosta jätteiden käsittelystä, sanoi Laura Tuck, Maailmanpankin kestävän kehityksen varajohtaja.

– Näin ei tarvitse olla. Resurssejamme tulee käyttää ja sitten käyttää uudelleen niin, että ne eivät päädy kaatopaikoille.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Kuinkas nyt näin
Meille on saarnattu pitkän aikaa, kuinka turmiollista haja-asutusalueilla asuminen on. Nyt ei kait sitten voi asua myöskään kaupungeissa sekin kun lisää jätteiden määrää.
Mitä Jallu voi sitten tehdä jotta maailma pelastuu.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Zero waste ja kiertotalous
Meitähän voisi olla täällä vaikka kymmenen miljardia, jos emme elintason noustessa kuluttaisi neljän maapallon verran. Tällainen elämäntyyli on se perimmäisin ongelma. Tottakai kehittyvät maat ottavat mallia meistä ja meidän lineaarisesta taloudesta, joka nojaa loputtomaan kasvuun ja kilpailukyvyn nousuun resursseilla, jotka ovat rajalliset. Aiemmin sillä on rikastuttu, mutta nyt ne rajat alkavat tulla vastaan. Onneksi kiertotalouden ja sen tavoitteen, zero wasten, eteen tehdään töitä - kaikki eivät ole ummistaneet silmiään 😊
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Zero waste ja kiertotalous
Kiertotalous ei ratkaise miljardien ihmisten päästöjä.
Jos kehittymättömät maat käsittelisivät jätteitä niinkuin sivistysvaltiot, ei ongelmaa olisi.
Vihreitä ei myöskään saa päästää sotkemaan jätehuolto- ja energia-asioita.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Järki käteen
Jätteet pitää polttaa arinoilla asianmukaisissa laitoksissa ja ottaa energia talteen.
Turhat " käsittelyt" voidaan lopettaa.

Kaupungistuminen ja holtiton väestönkasvu ovat ongelma. Väestönkasvu on pahinta.

Vihreä valhe haluaa kaupungistumista ja epähygieenistä jätepolitiikkaa.

Kehittymättömät maat ovat itse vastuussa saastuttamisesta.
Sivistysvaltioissa jätteistä otetaan energiaa talteen ja harjoitetaan järkevää kierrätystä eikä muoveja ajeta mereen.

Vihreä jätepolitiikka saa liikaa vaikutteita steinerilaisista "luonnonmukaisuusarvoista" ollen kallista haihattelua, epähygieniaa ja rottakantoja lisäävää.
Ns. cleantech on taikasana jonka takaa löytyy tunteilua ja kallista hölmöilyä.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vähän faktaa, taustoitettua ja analysoitua
"Kaupungistuminen lisää maailman jätteitä 70 prosenttia vuoteen 2050 mennessä"
Edellinen on helppo torjua - säilytetään ja lisätään haja-asutusta.
Onkohan kielenkääntäjiltä tai Maailmanpankin raportinkirjoitajilta jäänyt ajattelu saranapuolelle?
1) Jätteet muodostuvat ihmismäärän kasvamisen seurauksena.
2) Pakkausteollisuus tuottaa kertahyödykkeitä, jotka avaamisen jälkeen ovat jätettä.
3) Tuotteiden valmistajat, kauppaketjut ja vähittäismyyjät kilpailevat markkinaosuuksista tuotepakkausten ulkonäöllä ja muotoilulla.
4) Ostetut tuotteet säilyttävät käytettävyytensä omissa pakkauksissaan, joista ne otetaan ulos tuotteen käyttöpaikassa. Tuote ei joudu jätteeksi.
5) "Pakkauksilla on 670 miljardin dollarin markkinat maailmanlaajuisesti. Suomen pakkausteollisuuden tuotannon arvo ylsi 1,7 miljardia euroon, ja viennin osuus koko tuotannosta on 70 prosenttia."
6) Pakkauksella varmistetaan tuotteen kunnon säilyminen maailmanlaajuisesti.

Maailman väkiluku nyt, vuonna 2017, on arviolta 7,6 miljardia ja 9,8 miljardia vuonna 2050. Eli kasvua on noin 29 %a.
Kun maapallon väkiluku kasvaa, suurin ponnistus olisi suunnattava elintarviketuotannon hukkamäärän pienentämiseen. Sen määrää kokonaistuotannosta kuten en myöskään kokonaistuotannon määrää löytänyt suomalaisilta sivuilta. Menenpä sitten YK-sivustoille penkomaan. Mutta tämä tästä nyt.

Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.