Louisen syntymä muutti maailmaa – ensimmäinen koeputkilapsi täyttää 40

Maailman ensimmäinen koeputkihedelmöityksellä alkunsa saanut lapsi, brittiläinen Louise Brown, syntyi 40 vuotta sitten. Brownin syntymä aloitti uuden ajanjakson lapsettomuuden hoidossa.

Maija Salmi

Keskiviikkona 40 täyttävä Louise Brown kertoo elämästään brittiläisessä Independent-lehdessä julkaistussa artikkelissa.

– Tällä viikolla täytän 40. Niin kuin monet muutkin, minä pitäisin tuon tiedon mieluummin itselläni, Brown kirjoittaa ja jatkaa, että hänen syntymäpäivänsä tarkoittaa kuitenkin myös ensimmäisen onnistuneen koeputkihedelmöityksen vuosipäivää.

Kyse ei ole pienestä asiasta.

Independent-lehden mukaan kahdeksan miljoonaa lasta on saanut alkunsa koeputkihedelmöityksellä Brownin syntymän jälkeen. Guardianin mukaan maailman kaikista lapsista 3-6 prosenttia saa alkunsa koeputkihedelmöityksellä.

Tekniikan keksi lääkäriparivaljakko Patrick Steptoe ja Robert Edwards. Lääkäreillä oli takanaan lukuisia epäonnistuneita yrityksiä ennen kuin he vihdoin onnistuivat.

He ehdottivat Louisen äidille Leslie Brownille, että tyttären toiseksi nimeksi annettaisiin Joy - ilo.

– He sanoivat, että minun syntymäni tulee tuomaan paljon iloa lapsettomuudesta kärsiville ihmisille. 40 vuotta ja miljoonia lapsia myöhemmin voimme sanoa, että he olivat oikeassa, Louise Brown kirjoittaa.

Brown kertoo hänen äitinsä kärsineen masennuksesta, koska ei voinut lapsia. Lapsettomuus johtui munanjohtimien tukkeumasta, ja pariskunta oli jo lähes menettänyt toivonsa.

Siksi Leslie Brown ja hänen miehensä olivat valmiita kokeilemaan uutta menetelmää, vaikka se ei ollut koskaan aiemmin toiminut.

Yhdeksän kuukautta myöhemmin syntyi Louise. Brittiläinen Daily Mail -sanomalehti kertoo, että lapsi syntyi sektiolla ja painoi 2,7 kiloa.

Maailmalla tapahtumaa kutsuttiin lääketieteelliseksi ihmeeksi.

Koeputkihedelmöitys sai myös kritiikkiä osakseen. Mietittiin tekniikan eettisyyttä ja sitä, kuinka pitkälle lääketieteen nimissä voidaan mennä

Myöhemmin Louise sai myös siskon koeputkihedelmöityksen avulla.

Lisäksi asenteet koeputkihedelmöitystä kohtaan lientyivät nopeasti ja siitä tuli hyväksytty menetelmä hoitaa lapsettomuutta.

Ennen onnistunutta koeputkihedelmöitystä lääkäri- ja tutkijapiireissä väheksytyt Steptoe ja Edwards saivat suitsutusta osakseen. Edwards sai menetelmän kehittämisestä Nobel-palkinnon vuonna 2010.

Myös Louise Brown on nyt äiti. Hän tuli äidiksi 11 vuotta sitten luonnollisin keinoin.

Raskaus sai runsaasti huomiota osakseen, ja media uutisoi Brownin raskaudesta ja esikoispojan syntymästä.

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Pitäisikö miettiä
"Guardianin mukaan maailman kaikista lapsista 3-6 prosenttia saa alkunsa koeputkihedelmöityksellä".

Pitäisikö miettiä estetäänkö lapsettumuushoidoilla luonnon luontainen tapa karsia geneettistä perimästä osa pois?
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Pitäisikö miettiä
Yksi juttu on se ettei saa lasta, esim. siitä syystä että kuten tässä tapauksessa munanjohtimet ovat tukossa. Se ei kerro geeneistä yhtään mitään. Syynä voi olla esim. diagnostoimaton (ajoissa) sukupuolitauti. Toinen juttu on taas se että tulee keskenmenoja jolloin ilmeisesti sikiö on sen verran huonossa kunnossa että luonto hylkii hänet jo ennen kasvua/syntymää. Tässä tapauksessa voimme puhua ehkä geeniperimästä. On myös pariskuntia jotka vaan eivät jostain syystä pysty saamaan lapsia keskenään mutta kylläkin jonkun toisen partnerin kanssa. Silloinkaan ei ole kyse geeniperimästä vaan jostain aivan muusta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vast: Pitäisikö miettiä
Toisaalta, kun maapallo on jo nykyiselläänkin ylikansoittunut, pitääkö väkeä lisätä vielä keinotekoisestikin?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.