Siirtolaisten kohtelu ravistelee amerikkalaisia – siirtolaislain uudistus ei etene ja kansalaisuuden saaminen tuntuu arpapeliltä

Suomesta lähtöisin oleva Petra Kess sai viime viikolla Yhdysvaltain kansalaisuuden, jota haki Trumpin aiheuttaman epävarmuuden takia. Meksikolainen Esther Correo on ollut paperiton 15 vuotta.

Tomi Hinkkanen

Marjo Oikarinen

He ovat eri puolilta maailmaa. Kumpikin muutti siirtolaiseksi Yhdysvaltoihin. Yksi onnistui saamaan USA:n kansalaisuuden. Toinen saa jatkuvasti katsoa olkapäänsä yli.

Stars and Stripes Forever – kaiuttimista soi isänmaallista marssimusiikkia. Tähtilipuin koristellussa esiintymissalissa on alkamassa USA:n kansalaiseksi vannomistilaisuus.

Kansalaisuuden saa tänään 575 siirtolaista, heidän joukossaan Etelä-Karjalan Taipalsaarelta kotoisin oleva Petra Kess, omaa sukuaan Vainikka.

– Tuntuu ihan hyvälle, Kess, 53, toteaa.

Esther Correo, 32, on puolestaan kotoisin Meksikosta. Hän ja aviomies Eduardo ylittivät rajan Yhdysvaltoihin laittomasti 15 vuotta sitten.

– Meksikossa mahdollisuudet ovat rajalliset, kun taas tässä maassa on paljon mahdollisuuksia, Esther Correo perustelee maahanmuuttoaan.

– Pelkään, että koska minulla ei ole papereita, siirtolaisviranomaiset karkottavat minut ja tyttäreni jäävät tänne, hän sanoo hiljaa.

Tasan eivät käy onnen lahjat.

Meksikon rajalla kuohui viikon ajan. Donald Trumpin hallinnon nollatoleranssilinja erotti siirtolaislapset vanhemmistaan. Kuvat kirkuvista lapsista saivat amerikkalaiset raivon valtaan ja pakottivat Trumpin lopettamaan käytännön.

Mutta se oli vain jäävuoren huippu. Siirtolaisongelmat jatkavat kasautumistaan.

Käännekohta tapahtui, kun virnistelevä oikeusministeri Jeff Sessions puolusti lasten ja vanhempien erottamista toisistaan siteeraamalla Raamatusta Paavalin roomalaiskirjeen 13. luvun ensimmäistä jaetta: ”Jokaisen on suostuttava esivaltansa alaisuuteen. Eihän ole esivaltaa, joka ei olisi Jumalalta peräisin, häneltä ovat vallankäyttäjät saaneet valtuutensa.”

Kappaletta on käytetty muun muassa orjuuden puolustamiseen. Se sai jopa Trumpia yleensä tukevat konservatiivikristityt takajaloilleen. Julma käytäntö tuomittiin kirkoissa ympäri maata. Poliittinen paine pakotti Trumpin perumaan linjauksensa – toistaiseksi.

– Me emme halua nähdä valtiovaltamme turvautuvan tällaisiin otteisiin. Kukaan ei halua nähdä lapsia erotettavan vanhemmistaan tai pikkulasten itkevän äitinsä perään, siirtolaisasianajaja Estreya Kapuya toteaa toimistossaan Los Angelesissa.

Hän on jatkamassa isänsä, yli 40 vuotta siirtolaisasioita hoitaneen Eliezer Kapuyan asianajotoimistoa.

Presidentin määräys poisti ongelman vain väliaikaisesti. Siirtolaislapsia palautetaan takaisin vanhemmilleen, mutta perheiden yhdistäminen saattaa kestää kuukausia.

Jatkossa luvattomasti maahan tulleita perheitä pidetään vangittuina yhdessä lapsia myöten. Lain mukaan näin ei saa tehdä kahtakymmentä päivää kauemmin. Trumpin hallinto hakee muutosta, mutta juristi ei usko oikeuden myöntyvän siihen.

– Vastuu lankeaa viime kädessä kongressille. Täydellinen siirtolaislain uudistus on antanut odottaa itseään aivan liian kauan. Tarvitsemme parempia lakeja, Kapuya peräänkuuluttaa.

Viime aikoina nainen on nähnyt asiakkaiden kaikkoavan.

– Syynä on muun muassa se, että siirtolaisia suosivat lait eivät etene. Se estää meitä tekemästä kovin paljon heidän hyväkseen, juristi myöntää.

Suomalainen Petra Kess lähti Yhdysvaltoihin alun perin isäpuolensa tädin toiveesta vuonna 1984. Tämä pyöritti Kalifornian Costa Mesassa vanhainkotia, johon halusi Petran töihin.

– Olin tädillä töissä turistiviisumilla. Työskentelin hänelle vuoteen 1992 asti. Olin luvattomasti täällä niin kauan, kunnes menin naimisiin. En käynyt Suomessa yhdeksään vuoteen, Petra tunnustaa.

Hän avioitui amerikkalaisen IT-alan ekspertin Alan Kessin kanssa 25 vuotta sitten ja sai sen perusteella green cardin, eli työ- ja oleskeluluvan. Heillä on 11-vuotias poika Nicholas, joka puhuu myös suomea. Petrasta tuli veroasiantuntija. Nyt kun vihreä kortti olisi tullut taas uusittavaksi, hän päättikin sen sijaan hakea kansalaisuutta.

– Poikani on ollut syntymästään asti kaksoiskansalainen. Kun kerran olen ollut täällä niin kauan, ajattelin, että mikä ettei. Trumpin takiakin varmaan rupesin ajattelemaan, miten tässä tulee käymään. Ehkä olisi helpompaa olla USA:n kansalainen, Petra perustelee.

Ensimmäisen ulkomaanmatkansa uudella USA:n passillaan nainen aikoo tehdä Meksikoon.

Esther Correo muistelee tuloaan Yhdysvaltoihin vuosikausia sitten.

– Oli talvi. Patikoimme autiomaassa kaksi vuorokautta. Ylitimme rajan Nogalesin lähellä Arizonassa. Tulimme Los Angelesiin, koska mieheni veljet asuvat täällä laillisesti, Correo kertoo.

Pariskunta sai kaksi tytärtä. Ashley on nyt yhdeksän- ja Lesley kuusivuotias. Yhdysvalloissa syntyneet lapset ovat automaattisesti maan kansalaisia. Sohvatehtaassa työskentelevät vanhemmat taas ovat kaikkien Amerikan-vuosien jälkeen yhä paperittomia.

Äiti on tuonut tyttärensä siirtolaisten tukijärjestö CHIRLA:n taidenäyttelyyn, koska lapset pitävät piirtämisestä. Äiti itse haaveilee muotisuunnittelijan urasta, mutta hänen nykyinen elämänsä on kaukana glamourista.

USA:ssa on noin 11 miljoonaa laitonta siirtolaista. Vaikka he eivät tilastojen mukaan riko lakia valtaväestöä enempää, Trump yrittää esittää heidät rikollisina. Perjantaina hän järjesti tilaisuuden, jossa joukko luvattomien siirtolaisten tappamien amerikkalaisten omaisia kertoi järkyttävistä kokemuksistaan. Trump lopetti tilapäisen oleskeluluvan noin miljoonalta latinalais-amerikkalaiselta siirtolaiselta ja haluaa leikata laillista maahanmuuttoa.

– Trump on ilmaissut lopettavansa perheiden yhdistämisohjelman. Sukulaisuussuhde amerikkalaiseen on yksi yleisimpiä tapoja, joilla ihmiset tulevat siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin. Mitään ei ole vielä tapahtunut sen osalta, ja toivottavasti ei tule tapahtumaankaan, asianajaja Estreva Kapuya huokaa.

Tässäkin lakitoimistossa perhesiteet ovat yleisin peruste siirtolaisviisumin hakemiselle. Toiseksi yleisin on työnantajan sponsorointi. Trumpin kova linja syyttää kaikkia luvattomia rajanylittäjiä rikoksesta on halvaannuttanut myös laillisten siirtolaisten asioiden käsittelyn.

– Käsittelyaika on mennyt pitemmäksi ja pitemmäksi. Tuomareiden tapauslistat ovat täynnä. Jos asiakas haluaa tulla kuulluksi oikeudessa, sitä saa odottaa ainakin vuoden, Kapuya valittaa.

Hän ei kannata Trumpin 25 miljardin dollarin muuria Meksikon rajalle, mutta jos tavoitteena on saada laillinen siirtolaisuus luistamaan, rajaturvallisuuden tiukennus on hänestä sopiva kompromissi.

Kapuyan asianajotoimiston missio jatkuu hiipuvasta asiakaskunnasta huolimatta.

– Kuten isänikin sanoi, me puolustamme asiakastamme henkeen ja vereen loppuun saakka, mikä heidän tilanteensa sitten onkaan, Estreya Kapuya lupaa.

Siirtolaisfaktat

Trump haluaa:

Rakentaa muurin USA:n ja Meksikon rajalle.

Vähentää laillista siirtolaisuutta luopumalla viisumilotosta, jolla moni suomalainenkin on saanut USA:n kansalaisuuden, ja rajoittamalla pakolaisten ja perhesiteisiin pohjautuvaa siirtolaisuutta.

Muuttaa siirtolaisuuden luonteen kykyihin perustuvaksi.

Vastineeksi laillistaa 1,8 miljoonaa vanhempiensa mukana lapsena laittomasti maahan tullutta ns. unelmoijanuorta.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.