Rauhantutkimusinstituutti Siprin mukaan Venäjän sotilasmenot putosivat viime vuonna reippaasti, mutta suomalainen Venäjä-asiantuntija ei usko, että sotilasbudjetin supistuminen merkittävästi vähentää Venäjän sotilaallista aktiivisuutta lähialueillaan.

Siprin maailman sotilasmenoja koskevan selvityksen mukaan Venäjän sotilasmenot putosivat viime vuonna peräti 20 prosenttia vuoden 2016 tasosta. Siprin mukaan Venäjä käytti sotilastarkoituksiin viime vuonna noin 55 miljardia euroa eli suunnilleen Suomen valtion vuotuisen budjetin verran.

Siprin mukaan Venäjän sotilasmenot laskivat viime vuonna ensimmäistä kertaa vuoden 1998 jälkeen.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessorin Petteri Lalun mukaan Venäjän sotilasbudjetin supistuminen oli odotettavissa, mutta 20 prosentin pudotus tuntuu hänestä yllättävän suurelta.

Lalun mukaan Venäjän sotilasmenojen supistumista viime vuonna selittää ennen muuta maan öljy- ja kaasutulojen pieneneminen, sillä Venäjän valtion budjetti on niistä riippuvainen.

Lalu ei usko, että raportoitu sotilasmenojen supistuminen olisi vähentämässä Venäjän aktiivisuutta esimerkiksi Ukrainassa tai Syyriassa.

– Venäjälle on tyypillistä, että sotilasbudjetin julkistetun osuuden lisäksi maalla on muita sotilaallisia menoja, joita ei julkisteta, Lalu sanoi STT:lle.

– Venäjähän ei virallisesti ole sotilaallisesti läsnä Ukrainassa, joten operaation kulut on piilotettu jonnekin muualle. Venäjän budjettikirjasta tuskin löytyy kohtaa "Ukrainan operaatio".

Lalu ei usko myöskään, että Venäjän julkistetun puolustusbudjetin supistuminen johtaisi jännitteen lievenemiseen esimerkiksi Itämerellä.

– Jos Venäjällä on poliittinen tarve pitää jännitettä yllä jollain alueella, siitä toiminnasta ei raha ihan heti lopu, Lalu muotoilee.

Lalu arvioi, että tänä vuonna Venäjän sotilasbudjetti saattaa hyvinkin kasvaa viime vuoden laskun jälkeen, sillä öljyn maailmanmarkkinahinta on nousussa.

Saudi-Arabia kiilasi Venäjän edelle

Samalla kun Venäjän julkiset sotilasmenot laskivat, maailman maiden yhteenlasketut sotilasmenot kääntyivät viime vuonna jälleen nousuun.

Siprin selvityksen mukaan maailman maat käyttivät viime vuonna sotilasmenoihin noin 1 739 miljardia dollaria eli noin 1 436 miljardia euroa, mikä oli noin 1,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016.

Vuosina 2012–16 maailman yhteenlasketut sotilasmenot eivät Siprin mukaan kasvaneet.

– Maailman sotilasmenojen kääntyminen kasvuun antaa aihetta vakavaan huoleen, sillä se heikentää mahdollisuuksia rauhanomaisten ratkaisujen etsintään konflikteissa eri puolilla maailmaa, Siprin hallintoneuvoston puheenjohtaja Jan Eliasson sanoo instituutin tiedotteessa.

Eniten sotilastarkoituksiin rahaa käytti Yhdysvallat, jonka menot vastasivat reilua kolmasosaa koko maailman sotilasmenoista. Toiseksi eniten sotilastarkoituksiin rahaa käytti Kiina ja kolmanneksi eniten Saudi-Arabia, joka ohitti listalla Venäjän.