Japanin väistyvä monarkki symboloi uuden ajan alkua – keisarin asemaa ei silti horjuta mikään

Ida Roivainen

Historiallinen vallanvaihto tapahtuu Japanissa vappuna 2019, kun keisari Akihito luovuttaa kruununsa 57-vuotiaalle pojalleen Naruhitolle. Akihito on 200 vuoteen ensimmäinen monarkki, joka astuu vapaaehtoisesti syrjään valtaistuimelta.

Syy Akihiton väistymiselle on keisarin oma toive luopua asemastaan korkean iän ja heikon terveyden vuoksi. Japanissa hyväksyttiin kesällä laki, joka mahdollistaa keisarin jättää tehtävänsä.

– Tämä on uuden aikakauden alku. Japanilaisilla on oma tapansa laskea vuosia, mikä on linjassa kunkin keisarin valtakauden kanssa. Akihiton siirtyminen päättää 30-vuotisen Heisei-kauden, toteaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Bart Gaens.

Gaensin mukaan 83-vuotias Akihito on ollut maassaan pidetty keisari, joka on muun muassa edistänyt kansainvälisiä suhteita ja pahoitellut Japanin toimia toisen maailmansodan aikana.

– Vaietun sotahistorian esille tuominen on yksi syy siihen, miksi keisari on erittäin suosittu. Totta kai on joitakin konservatiivisia poliitikkoja, jotka eivät pidä Akihiton linjasta, mutta he kuuluvat vähemmistöön, Gaens sanoo.

Japanin-tutkimukseen erikoistunut asiantuntija uskoo, että uusi keisari Naruhito jatkaa isänsä viitoittamaa tietä. Keisarilla ei ole Japanissa poliittista valtaa, mutta hänen seremoniallinen roolinsa on yhteiskunnassa merkittävä.

Tutkija Gaens näkeekin erittäin epätodennäköisenä sen, että Japani luopuisi monarkeistaan, vaikka sellaisesta on spekuloitu sen jälkeen, kun Akihito ilmoitti väistymisestään.

– Japanissa on ollut myyttien mukaan keisareita jo 2600 vuotta sitten, ja ensimmäisestä keisarista kulkee uskomuksen mukaan yksi ainoa sukulinja tähän päivään saakka. Keisari on siis edelleen Japanissa hyvin vahva yhtenäisyyden symboli, mikä ilmenee niin politiikassa, kulttuurissa kuin uskonnossakin. Keisari myös yhdistää ihmisiä.

Japanin keisarihuonetta pidetään maailman vanhimpana.

Akihiton halu luopua kruunusta on herättänyt Japanissa keskustela myös siitä, tulisiko hallitsijasuvun naisten asemaa parantaa. Nykyiset säännöt estävät naisia nousemasta keisariksi. Tämän lisäksi prinsessat menettävät muodollisen asemansa, jos he naivat kuningashuoneen ulkopuolisen henkilön.

Näin kävi esimerkiksi prinsessa Makolle, joka meni naimisiin lakiavustajan kanssa.

– Keskustelua naisten asemasta on käyty aikaisemminkin, erityisesti silloin, kun vaikutti mahdolliselta, että ainoa kruununperijä olisi nainen. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan perilliseksi on aina löytynyt mies. Myöskään lähitulevaisuudessa näköpiirissä ei ole naisperillisiä.

– Uskon, että naisten asema ei muutu, ellei sen ole pakko muuttua, Gaens summaa.