Petra Sneck, Reeta Paakkinen

Amerikkalaisten luottamus presidenttiinsä Donald Trumpiin horjuu entisestään salaisen tiedustelutiedon lipsauttamisesta, uskoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Ville Sinkkonen.

Sinkkosen mukaan luottamuksen rapautumisen kannalta on sinänsä sama, onko Trump kertonut tietoja vahingossa vai tarkoituksellisesti. Molemmissa tapauksissa tilanne on yhtä ongelmallinen.

– Pidän mahdollisena, että kyseessä on ollut amatöörimäinen virhe ja Trump on kerskailemalla tuonut ilmi salaisia tietoja. Epävarmuus siitä, mitä presidentti tekee ja sanoo, rapauttaa poliittista luottamusta.

Uskottavuus ja luotettavuus ovat tärkeimpiä asioita myös kansainvälisen tiedusteluyhteistyön kannalta, Sinkkonen lisää.

– Trump ei välttämättä ole vaarantanut suoraan Yhdysvaltain kansallista turvallisuutta. On kuitenkin huomattava rike Trumpilta, jos tiedot Yhdysvalloille kertonut liittolainen on tehnyt selväksi, että niitä ei olisi saanut kertoa eteenpäin. Yhdysvaltain liittolaiset tekevät varmasti omat johtopäätöksensä, kun selviää mitä tietoja on jaettu.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kertoi keskiviikkona, että on valmis antamaan muistiinpanot Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin ja Trumpin keskustelusta Yhdysvaltain kongressille. Sinkkosen mukaan on vaikea tässä vaiheessa arvioida Venäjän todellisia tarkoitusperiä.

– Putinin ilmoituksen voi nähdä osana laajempaa pyrkimystä vaikuttaa Yhdysvaltain politiikkaan. Se voi olla pyrkimys pönkittää Trumpin hallintoa tai jollain tavalla lisätä vettä myllyyn. Joka tapauksessa Valkoiselle talolle tulee painetta julkistaa tiedot, jos Venäjäkin niin tekee.

Trump itse tuskin päätyy syytteeseen salaisen tiedustelutiedon lipsauttelusta venäläisille, sanoo Tampereen yliopistossa vieraileva amerikkalaistutkija Peter Miller. Vaikka kuka tahansa muu liittovaltion työntekijä asetettaisiin syytteeseen salaisten tietojen paljastamisesta, kyseinen laki ei päde presidenttiin, joka saa itse päättää, mikä tieto on luottamuksellista ja mikä ei, Miller toteaa.

– On epätodennäköistä, että Trump päätyisi syytteeseen tai että hänet poistettaisiin virasta, sillä republikaanit eivät näytä olevan poissa tolaltaan mistään, mitä on ehkä tapahtunut, Miller sanoo.

– On myös epätodennäköistä, että republikaanit, joilla on enemmistö sekä edustajainhuoneessa että senaatissa, äänestäisivät virkasyytteen nostamisen puolesta.

Sinkkonen puolestaan sanoo, että on vielä aikaista arvioida, voitaisiinko Yhdysvalloissa päätyä tilanteeseen, jossa republikaaneilla olisi poliittista tahtoa ajaa virkasyytettä.

– Se riippuu osittain siitä, mitä muistiot sisältävät. On kuitenkin selvää, että asioiden kieltäminen ei enää toimi. Republikaanien joukossakin on havaittavissa muutosta siihen, että asia halutaan selvittää.

Sinkkonen muistuttaa, että republikaanien haluun viedä asiaa eteenpäin vaikuttavat myös Trumpin kannatuslukemat.

– Nähtäväksi jää, missä vaiheessa republikaanien piirissä nähdään, ettei Trump enää pysty ajamaan puolueen agendaa läpi siksi, että aina uusia haitallisia tietoja hallinnon ja presidentin toimista tulee julki.