Baskimaan itsenäisyyshalut hupenevat mutta eivät katoa

Javier Sobremazas
Euskal Presoak -juliste asuintalon seinällä Bermeon kaupungissa Busturialdeassa Baskimaassa, Espanjassa 30. joulukuuta 2016. Julisteet asuintalojen seinillä Baskimaassa sijaitsevassa Bermeon kaupungissa vaativat separatistijärjestö Etan toimintaan osallistumisesta tuomittuja vankeja Baskimaan vankiloihin lähelle omaisiaan.
Euskal Presoak -juliste asuintalon seinällä Bermeon kaupungissa Busturialdeassa Baskimaassa, Espanjassa 30. joulukuuta 2016. Julisteet asuintalojen seinillä Baskimaassa sijaitsevassa Bermeon kaupungissa vaativat separatistijärjestö Etan toimintaan osallistumisesta tuomittuja vankeja Baskimaan vankiloihin lähelle omaisiaan.

Anne Salomäki

Bilbaon kainalossa sijaitsevan Galdakaon pormestari Ibon Uribe Elorrieta ei usko Baskimaan koskaan itsenäistyvän. Ei, vaikka hänen mielestään itsehallintoalue pärjäisi paremmin ilman Espanjaa.

–  Itsenäisenä maa olisi tehokkaammin johdettu ja ihmisten elämänlaatu paranisi. En tarkoita, että olemme parempia ihmisiä kuin espanjalaiset, mutta Baskimaan hallinto toimii paremmin kuin keskushallinto, hän sanoo toimistossaan Galdakaon kaupungintalolla.

Uribe Elorrieta ei vahingossakaan viittaa Baskimaahan sen espanjankielisellä nimellä Pais Vasco vaan käyttää sen baskin- eli euskarankielistä nimeä Euskadi. Tarkkuus nimen käytössä ei vielä viesti paljostakaan: myös monet ei-baskit käyttävät Espanjassa mieluummin baskitermejä itsehallintoalueesta sekä sen kielestä ja ihmisistä puhuessaan.

Pormestarin edustama puolue EAJ-PNV on Baskien kansallispuolue. Pormestari kuitenkin tietää, ettei kaupungin kaduilla puhuta itsenäistymisasioista.

–  Monet muut asiat ovat nyt kansalaisille tärkeämpiä, kuten työllisyys ja sosiaalipalveluiden parantaminen.

Itsenäisyyttä kannattavien baskien määrä on kyselytutkimusten mukaan laskussa. Kahdesta viime vuoden lopulla julkaistusta kyselystä toinen kertoi alle kolmanneksen ja toinen alle joka viidennen toivovan itsenäisyyttä. Myös kyselyissä näkyy, että muut murheet painavat kansalaisia itsenäisyyttä enemmän.

Keskusta-oikeistolaisen PP:n Mari Carmen Sanchez on eri mieltä pormestarin kanssa itsenäistymisen eduista. Hän korostaa baskien olevan erittäin EU-myönteisiä, ja itsenäisenä maa joutuisi ainakin väliaikaisesti irti unionista.

Hän pitää ihmeellisenä ajatusta siitä, ettei ihminen voisi samaan aikaan kokea olevansa sekä baski että espanjalainen. Vastakkainasettelu voi hänen kokemuksensa mukaan olla pahimmillaan vihamielistä.

– Ei Baskimaan lipun heiluttaminen tarkoita sitä, että Espanjan lippu pitää polttaa, hän huomauttaa.

Kokonaan itsenäisyysajatusta ei ole haudattu. Vasemmistolaiset itsenäisyyspuolueet ajavat edelleen itsenäisyyttä.

Asia on herkkä, sillä itsenäisyyttä vaatineen Etan hyökkäykset tahrasivat maan lähihistorian verellä. Muun muassa Espanjan ja EU:n terroristijärjestöksi luokitteleman ryhmän iskuissa kuoli satoja ihmisiä.

Bilbaolaisessa kuppilassa istuva Ibon Arbulu Renteria on ollut vankilassa, sillä hän toimi Etan laittomaksi julistetussa poliittisessa siivessä Batasunassa. Edes maanpako ja tuomiot eivät lannistaneet: nyt hän toimii Sortussa, joka on osa separatistista vasemmistoliittoumaa EH Bildua.

–  Joko käy niin, että itsenäisyys tuo demokratian tai demokratia tuo itsenäisyyden. Nyt Espanjassa ei ole demokratiaa.

Arbulu Renteria korostaa, ettei itsenäistymisessä ole kyse nationalismista ja menneisyyteen palaamisesta vaan universaalista demokraattisesta oikeudesta ja edistysaskeleesta.

Demokratian puutteesta kielii Arbulu Renterian mielestä se, että sekä Ranska että Espanja järjestelmällisesti kieltävät baskeilta poliittiset oikeudet. Hän ei usko median esittämiä kyselytuloksia vaan pitää niitä vain valtion ja median välineenä vältellä aihetta.

–  Juuri se, että koko keskustelua ei edes käydä, tekee tilanteesta epädemokraattisen. Haluamme pystyä päättämään itse omasta tulevaisuudestamme.

Väkivalta tahri poliittisen tavoitteen

Baskimaa on itsehallintoalue Pohjois-Espanjassa.

Historiallisesti Baskimaa ulottuu myös Ranskan puolelle.

Itsenäisyyttä vaatineen, terroristijärjestöksi luokitellun Etan iskuissa kuoli satoja ihmisiä vuosina 1968–2010.

Eta julisti luopuvansa aseellisista taisteluista vuonna 2011.

Nyt itsenäisyyttä ajavat puolueet ovat järjestäytyneet separatistiseksi vasemmistoliittoumaksi, jonka nimi on EH Bildu.