Jussi Lankinen

Ukrainan korruptiota kitkevät uudistukset ovat lähes pysähtyneet. Vuoden 2014 vallankumouksen jälkeen aloitetut uudistukset ovat tapahtuneet lähinnä paperilla, ja vanha oligarkkivalta sekä omien etujen ajaminen politiikassa jatkuvat entisellään.

Vähitellen alkaa näyttää siltä, ettei uudistuksia koskaan tulekaan. Etsikkoaika niiden tekemiseen meni jo, sillä runsaan kahden vuoden päästä pidetään jo seuraavat vaalit.

Uudistusten takkuaminen johtuu ennen muuta poliittisen tahdon puutteesta, arvioi tutkija Ryhor Nizhnikau Ulkopoliittisesta instituutista. Presidentti Petro Poroshenkon hallinto jarruttaa korruption vastaisia toimia parhaan kykynsä mukaan.

–  Hallinnon sisällä hyvin harva haluaa muuttaa mitään, sillä he hyötyvät nykytilanteesta. Kaikki edistys korruption kitkemisessä johtuu kansalaisyhteiskunnan ja Ukrainan rahoittajien painostuksesta, Nizhnikau sanoo STT:lle.

Samaa mieltä on tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen Suomen pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksesta Bofitista.

–  Kun maan rahat loppuvat, uudistukset tehdään pakon edessä. Lainaohjelmien ehdoilla on uudistuksiin ratkaiseva vaikutus, Korhonen sanoo.

Pientä edistystä sentään on tapahtunut. Ukraina esimerkiksi lanseerasi syksyllä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vaatimuksesta verkkopalvelun, johon maan johdon ja virkamiesten piti ilmoittaa omistuksensa.

Toinen merkittävä uudistus on ollut korruption vastaisen viraston perustaminen. Poroshenkon hallinto on heittänyt kapuloita senkin rattaisiin muun muassa rajaamalla viraston toimivaltuuksia.

Parlamentti esimerkiksi viivytti puhelinkuunteluoikeuksien myöntämistä viraston korruptiotutkijoille. Lisäksi umpikorruptoitunut pääsyyttäjänvirasto on aloittanut rikostutkinnan korruption vastaisen viraston johtajasta.

Korruptiovertailuissa Ukraina sijoittuu kauas Venäjänkin taakse. Tästä huolimatta Ukraina on aina onnistunut pumppaamaan tukijoiltaan uusia lainoja.

–  Vaikka korruption vastainen taistelu tapahtuu lähinnä paperilla, IMF ja muut tukijat sietävät sitä, sillä korruptiota ja kuralla olevaa taloutta pidetään pienempänä pahana kuin hallituksen ja koko Ukrainan vakauden horjumista, Nizhnikau sanoo.

Alhainen elintaso ja korruptio olivat luultavasti suurin syy Ukrainan edellisen presidentin Viktor Janukovitshin syrjäyttämiseen toissa vuonna. Korruptio ei ole vähentynyt, ja ukrainalaisten talousahdinko on pahentunut entisestään.

–  Kansalaisten keskuudessa on tyytymättömyyttä, mutta en silti usko, että ihmiset olisivat valmiita laajamittaisiin protesteihin, Nizhnikau arvioi.

Myös Poroshenkon ja hänen taustapuolueensa suosio on laskenut. Kannatusta on valunut sekä Julia Tymoshenkon ryhmittymälle että Janukovitshin entisille taustajoukoille.

Nizhnikaun mukaan Ukrainan hallitus on talousuudistusten ja korruption kitkemisen sijasta pyrkinyt säilyttämään kannatustaan esimerkiksi minimipalkkaa nostamalla. Toisaalta suuriin muutoksiin sillä ei olisi yksinään rahkeitakaan, sillä nykyisellä hallituskoalitiolla on vain niukka enemmistö parlamentissa.