Ruotsalaisajattelija Jan Myrdal joutui
pidätetyksi ja erkaantui vanhemmistaan

TS/Juhani Roiha<br />Jan Myrdal asuu isoisänsä rakentamassa taloryppäässä Ruotsin Fagerstassa. Talon täyttävät kirjahyllyt, joita Myrdal on laskenut olevan kilometrin verran.
TS/Juhani Roiha
Jan Myrdal asuu isoisänsä rakentamassa taloryppäässä Ruotsin Fagerstassa. Talon täyttävät kirjahyllyt, joita Myrdal on laskenut olevan kilometrin verran.

JUHANI ROIHA

Kirjailija, tutkija ja intellektuelli Jan Myrdalia on luonnehdittu Ruotsin ruoskaksi, joka iskee yhä vastakarvaan. Hän avioituu neljännen kerran ensi viikon lauantaina ja juhlistaa samalla 81-vuotissyntymäpäiväänsä.

Ohitusleikkauksestakin on tullut kuluneeksi jo 20 vuotta.

Myrdal on syntynyt 1927 - samana vuonna kuin murhaajan laukauksesta 22 vuotta sitten surmansa saanut Ruotsin pääministeri Olof Palme (sd)

Jan Myrdal eli täysin voimin yhteiskunnan rakentamisen kuuminta aikaa 1960-luvun jälkipuoliskon Euroopassa. Kiinnostus yhteiskunnallisiin kysymyksiin on kuitenkin sen jälkeen hiipunut palkansaajien keskuudessa ja kansalliset työväenpuolueet ovat kuihtumassa pois.

- Esimerkiksi Ruotsin valtapuolue, sosiaalidemokraatit ja sen sisarorganisaatio palkansaajien keskusliitto LO, ovat erkaantuneet kansasta ja muodostavat eliitin, jolle tärkeintä näyttävät olevan henkilökohtaiset palkat. Ei sovi ihmetellä, että sosiaalidemokraattien jäsenkunta vähenee keskimäärin kuolleiden luvun tahdissa, Myrdal sanoo.

Levottomuudet osa pitkää prosessia

Jan Myrdal korostaa, että vuoden 1968 tapahtumat olivat itse asiassa jatkoa aiempien vuosien prosesseille. Ruotsin opiskelijalevottomuudetkin tuona vuonna juontuivat Vietnam-liikkeen vanavedessä ainakin vuoteen 1967.

- Syyskuussa 1967 ratsupoliisit tulivat Tukholman kaduille opiskelijaliikehdintää tyrehdyttämään, ensimmäisen kerran sitten 1918. Palme vastuuta kantaneena opetusministerinä osoitti tuolloinkin oveluutensa: ellet pysty heitä lyömään, liity heidän joukkoihinsa.

- Tuon jälkeen Palme oli maailmanlaajuisen Vietnam-liikkeen keulakuva, Myrdal tiivistää.

Tilanne opiskelijamaailmassa oli Myrdalin mukaan vääjäämättömästi muuttunut. Ruotsalaisyhteiskunta tarvitsi tuolloin yhä enemmän koulutettua väkeä.

- Se mitä vuoden 1968 tienoilla tapahtui, mahdollisti sellaista, mikä aiemmin ei ollut mahdollista, Myrdal sanoo ja nostaa esimerkiksi progressiivisen musiikin nousun.

Murrosiän kiukkua

Jan Myrdal tunnetaan myös siitä, että hän on ruotsalaisen kansankotivaltion arkkitehtien, tutkija-aviopari Gunnar ja Alva Myrdalin poika. Vanhemmat loivat menestyksellisen tiedemiesuran, jonka kruunasi kummankin Nobel-palkinto. Gunnar-isä sai Nobelin kansantaloustieteen palkinnon 1974 ja Alva-äiti rauhanpalkinnon 1982.

Jan-poika unohtui. Nuorena vihaisena 15-vuotiaana 1943 hän liittyi kommunisteihin, liikkeeseen, josta vasta 1960-luvulla erosi.

- Jätin kommunistit, kun huomasin, ettei eurooppalainen vasemmisto kyennyt 1960-luvun lopulla johtajuuteen, mitä sille tarjottiin.

1960-luvun puolivälissä tämä tuli ilmi Myrdalin matkustaessa Itä-Saksaan.

- Sain Itä-Berliinissä heti kannoilleni päällystakin. Moskovakin teki minusta sittemmin tuotantoni perusteella CIA-agentin. Vain erakoitunut Albania hyväksyi minut tuolloin. Mittani täyttyi, ja jätin kommunistisen liikkeen.

- Kommunistinen Itä-Saksakin harjoitti idioottista kontrollia. DDR, millainen pirun yhteiskunta se olikaan. Nudisti-uinnin paratiisi Euroopassa, Myrdal sanoo ja purskahtaa riemukkaaseen nauruun, mies, joka yhä uskoo Marxin teksteihin yhteiskuntakeskustelua provosoivana tekijänä.

- Jos itäsaksalaiset olisivat saaneet matkustaa vapaasti, he eivät milloinkaan olisi liittyneet Länsi-Saksaan, hän aprikoi.

Tuomioistuimen eteen

Myrdalin siteet muuhun perheeseen ovat olleet monen vuosikymmenen ajan riitaisat ja tulehtuneet. Lopullinen ero vanhempien kanssa sattui hulluun vuoteen 1968.

- Poliisi pussitti meidät Kansantalon eteen Vietnam-kokouksen jälkeen 20. joulukuuta. Minäkin jouduin syntyneiden rettelöiden takia tuomioistuimen eteen. Vanhempani eivät tukeneet minua, vaan asettuivat työnantajansa, Tage Erlanderin demarihallituksen taakse. Minun sijastani he valitsivat kuolinvuoteensa ääreen turvallisuuspoliisi Säpon.

Jakolinja perheessä muodostui jyrkäksi. Myrdal antaa ymmärtää, ettei hänen käytöksessään tuolloin - eikä myöhemminkään - ollut mitään hävettävää.

- Nyt minua ohjaavat markkinat. Kirjoittelen Schibsted- ja Bonnier-kustantamoiden lehtiin. Siinäkään ei ole mitään hävettävää. Yhteiskunnallinen ote säilyy, hän sanoo.

Hyllykilometri lähteitä

Myrdalin suku isän puolelta tulee rautatien varresta Dagarnin asemantienoolta Ruotsin Bergslagenista, Fagerstan lähistöltä. Vasemmistolaisuus on paikallisen radanrakennuksen ja kaivostoiminnan peruja.

Dagarnin asema on jo lakkautettu. Myrdal asuu isänisänsä rakentamassa taloryppäässä, joka koostuu kuudesta rakennuksesta. Ne kaikki ovat nyt kirjahyllyjä ja kirjoja täynnä.

- Olen joskus arvioinut, että hyllymetrejä on kertynyt hyvinkin kilometrin verran, Myrdal sanoo.

Kirjaston alkuperäisaineisto koostuu Ranskan vallankumouksesta, 1800-luvusta ja Marxista, 1900-luvusta, kansallissosialismista ja fasismin vastaisesta taistelusta.

Kirjallista aineistoa on myös kertynyt Jan Myrdalin ja hänen vuosi sitten menehtyneen puolisonsa, kuvataiteilija Gun Gesslen Kiinan-, Intian-, Keski-Aasian ja Ranskan-vuosilta.

- Kannoimme kotiin aina kaiken mahdollisen, Latinalaista Amerikkaa myöten, Myrdal kertoo.

Ulkomaan kesäsarjassa palataan vuoteen 1968 eri maissa.

TS/Juhani Roiha<br />Kohta 81-vuotias Jan Myrdal osallistuu edelleen aktiivisesti ajankohtaisiin keskusteluihin Ruotsissa.
TS/Juhani Roiha
Kohta 81-vuotias Jan Myrdal osallistuu edelleen aktiivisesti ajankohtaisiin keskusteluihin Ruotsissa.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.