Suomen kaarti vakiinnutti
Pohjolan suhteet Bulgariaan

Turun Sanomat

Bulgarialaiset viittaavat kernaasti Suomen kaartiin sekä Venäjän ja Turkin sotaan 1877 - 1878. Sota toi Bulgarialle vapauden, ja Suomen kaarti oli vapauden saavuttamiseen osallisena. Kaartilaisten kirjeet ja sotakuvaukset merkitsivät suomalaisten ja bulgarialaisten laajamittaista kohtaamista, jonka muisto elää yhä voimakkaana Bulgariassa.

Bulgaria tunnusti Suomen itsenäisyyden 27. 2. 1918. Diplomaattisuhteet solmittiin 19. 7. 1918 - ja uudestaan täysin toisenlaisissa olosuhteissa 4. 6. 1948. Myös diplomatian vuosikymmenet sisältävät Suomen kaartin vaiheiden kaltaista historian patinaa.

Hankala matka Sofiaan

Suomen eduskunnan hyväksyttyä itsenäisyysjulistuksen valtuuskunnat lähtivät viemään ilmoituksen tärkeimmille ulkovalloille ja pyytämään tunnustusta julistukselle. Bulgariaan ja Turkkiin matkustaneeseen valtuuskuntaan kuuluivat professorit Jalo Kalima ja J. J. Mikkola , molemmat slaavilaisten kielten ja Bulgarian tuntijoita. Matka Helsingistä Tornion, Tukholman ja Berliinin kautta Sofiaan kesti kolmisen viikkoa.

Presidentille tekemässään selvityksessä Mikkola kertoi myöhemmin, että Bulgarian kansanvalistusministeri lausui "ystävällisiä sanoja maastamme" ja että "tieto itsenäistymisestä vastaanotettiin kättentaputuksin". Mikkola ja Kalima tapasivat kahteen kertaan kuningas Ferdinandin , joka hämmästytti valtuuskunnan hyvillä tiedoillaan Suomen asemasta.

Käytyään välillä Konstantinopolissa valtuuskunta palasi Ferdinandin kutsusta takaisin Sofiaan, jossa juhlittiin kuninkaan syntymäpäivää.

Ennen juhlapäivällisten alkua kruununprinssi vei Mikkolan ja Kaliman saliin, jossa kuningas Ferdinand ministeripresidentin läsnäollessa "luki juhlallisella äänellä Bulgarian hallituksen minulle osoitetun vastauksen jätettäväksi Suomen hallitukselle". Puheessa todettiin Bulgarian haluavan elää rauhassa ja ystävyydessä Suomen kanssa ja toivottiin mitä sydämellisimpien suhteiden solmimista maiden välille.

Suomen Bukarestin-asiainhoitaja ja tunnetun poliitikon täyskaima Väinö Tanner oli puolestaan lokakuussa 1920 nimitetty asiainhoitajaksi myös Ateenaan, Ankaraan ja Sofiaan. Bulgariaan hän matkusti ensimmäisen kerran loppuvuodesta 1921 junalla Konstantinopolista. Tulojärjestelyt olivat epäonnisia. Bulgarian ministeriö ei ollut tietoinen Tannerille myönnetystä suostumuksesta ottaa hänet Suomen diplomaattiedustajana vastaan. Kun Tanner yritti varmistaa tapaamisen jälkeen sähkeitse päivämäärää Helsingistä, ilmeni, ettei sähkösanomayhteyttä Bulgarian ja Suomen välillä ollut lainkaan olemassa.

Tästä ja monesta muusta yksityiskohdasta löytyy tietoa Suomen Sofian-suurlähetystön verkkosivuilta. Mainion katsauksen Bulgariaan ja bulgarialaisuuteen tarjoaa Helsingin yliopiston slaavilaisten kielten professori Jouko Lindstedt suppeassa mutta sisältörikkaassa kirjassa Bulgaria ja Romania (Eurooppa-tiedotus 2007).

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.