Johtava suku

Turun Sanomat, Hongkong

Kung Futsen elinaikana 551-479 eKr. Kiina oli sekasortoisessa tilassa. Maa oli jakautunut pieniin toisiinsa vihamielisesti suhtautuviin feodaalivaltioihin, jotka alituisesti kävivät sotaa, ja joissa kansaa riistettiin.

Kung oli vakuuttunut siitä, että hän pystyisi saamaan aikaan rauhallisen ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan. Silloiset hallitsijat eivät kuitenkaan kuunnelleet häntä, ja hän kuoli pettyneenä kotikaupungissaan Qufussa.

Pari sataa vuotta myöhemmin kungfutselaisuus julistettiin valtion viralliseksi opiksi, ja se on leimannut kiinalaisten ajatusmaailmaa siitä lähtien. Kungia on pidetty lähinnä pyhimyksenä ja myös hänen jälkeläisiään on kunnioitettu.

Kungin suku olikin kauan Kiinan rikkaimpia ja vaikutusvaltaisimpia. Kuvaavaa on, että Kungille omistetussa temppelissä Qufussa monia yksityiskohtia pidetään kaikkein hienoimpina koko maassa.

- Kun keisarit kävivät täällä kunnioittamassa Kungin muistoa, temppelin hoitajat peittivät muun muassa lohikäärmeillä koristetut pylväät kankailla. Keisarit olisivat suuttuneet, jos he olisivat huomanneet, että pylväät ovat hienompia kuin ne, jotka ovat Pekingin keisarillisessa Kielletyssä kaupungissa, opas Ling kertoo.

Kungin suvulle myönnettiin useita erioikeuksia ja sen päämiestä kohdeltiin kuin kuningasta. Suku sai esimerkiksi kantaa veroja ja tuomita ihmisiä kuolemaan.

Kun kommunistipuolue nousi valtaan vuonna 1949, suvun palatsi Qufussa ja muu omaisuus takavarikoitiin. Suvun päämies pakeni Taiwaniin, jossa hän elää vieläkin.

Suvun vaikutusvalta on taas lisääntynyt viime vuosina, ja vauraassa Qufussa se päättää käytännössä lähes kaikesta. Reilut 20 prosenttia kaupungin asukkaista sanotaan polveutuvan Kung Futsesta.