Suomen burmalaiset vaativat
kovaa kansainvälistä painostusta

Tekstiviestein lähetetyt vetoomukset sinkoilivat torstaina ympäri maailmaa, jotta ihmiset pukeutuisivat perjantaina punaiseen Burman mielenosoittajia tukeakseen. Kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr) lupasi Suomessa asuville burmalaisaktivisteille, että käyttää ainakin punaista solmiota.

Burmalaiset vaativat kuitenkin Suomelta ja EU:ltä punaisia vaatteita suurempia toimia. Burmalaisten joukko muistutti torstaina, että tiukalla kansainvälisellä painostuksella voitaisiin estää verilöyly Burmassa ja ehkä jopa muuttaa maan hallinto.

- Ihmisiä kuolee. Tarkkailu ei enää riitä. Kansainvälisen yhteisön täytyy toimia, ei vain puhua, huomautti Hti Aung Khaing .

- Tulee toimia nyt, eikä tulla korjaamaan palasia myöhemmin, muistutti entinen opiskelija-aktivisti Ko Ko Thett .

Burmalaiset vetosivat ennen kaikkea siihen, että EU lähettäisi valtuuskunnan neuvottelemaan sotilasjuntan kanssa. Viestinä pitäisi olla, että mikäli sotilasjuntta ei suostu rauhanomaiseen ratkaisuun ja puheyhteyteen opposition kanssa, kaikki kansainväliset yhteydet katkaistaan. Pelkät talouspakotteet eivät burmalaisvaltuuskunnan mukaan riitä.

Kiina avainasemassa

Burmalaiset muistuttivat, että Kiina on avainasemassa neuvotteluissa. EU:n parlamentissa on virinnyt keskustelua, jonka mukaan länsimaat voisivat uhata boikotoida ensi vuonna järjestettäviä olympialaisia Pekingissä, mikäli Kiina ei painosta Burman sotilasjunttaa.

- Boikottiuhkaus saattaisi auttaa, koska olympialaiset ovat tulenarka asia Kiinassa. Se voisi tehota, arveli Hti Aung Khaing .

Entinen buddhalaismunkki Maung Maung Soe kertoi, että mielenosoitusten taustalla ovat ennen kaikkea rintamaksi yhdistyneet nuoret munkit.

Tiedotusvälineissä on levinnyt myös huhuja, joiden mukaan sotilasjunttakin olisi jakautunut kahtia; ikääntyneen johdon toimia kritisoidaan tiettävästi myös sisältä käsin. Burmalaiset ovat varovaisen toiveikkaita tämän ajatuksen suuntaan, mutta:

- Se saattaa kuitenkin olla vain toiveajattelua. Olemme ennenkin nähneet, että ensin on rauhallisempaa ja sitten suunta muuttuu, Ko Ko Thett sanoi.

Monet pelkäävät, että sotilasjuntan näennäisen maltillinen suhtautuminen jättimielenosoituksiin saattaa olla vain juoni, jolla saadaan varsinaiset mielenosoitusjohtajat esille ja sitten verilöyly alkaa. Monet muistavat vuoden 1988 tapahtumat.

- Olin silloin lukion opettaja -- näin kun ihmisiä tapettiin, Hti Aung Khaing alkaa kertoa, mutta keskeyttää sitten itku kurkussa. Pian verilöylyn jälkeen hän pakeni ja päätyi sittemmin Suomeen.