Ukraina kolkuttaa Euroopan unionin ovia

Lehtikuva<br />Ukrainan sunnuntaiset parlamenttivaalit ovat herättäneet suunnittelijan luomaan kenkiä erilaisin poliittisin symbolein.
Lehtikuva
Ukrainan sunnuntaiset parlamenttivaalit ovat herättäneet suunnittelijan luomaan kenkiä erilaisin poliittisin symbolein.

MARITA VIHERVUORI

Ukrainan presidentin Viktor Jushtshenkon mukaan EU on maan ainoa mahdollinen tulevaisuuden näkymä. Yhteistyö unionin kanssa toimii moottorina taloudellisille ja yhteiskunnallisille uudistuksille. Siksi Jushtshenko vaatii konkreettisia jäsenyysnäkymiä.

EU on puoltanut vain Ukrainan asteittaista lähestymistä. Maa on solminut unionin kanssa kumppanuussopimuksen. Seuraavana vuorossa on vapaakauppasopimus, kun Ukraina ensin pääsee WTO:n jäseneksi. Tämä on lykkääntynyt, mutta ovien uskotaan viimeinkin aukeavan keväällä 2008.

Kehitys EU:n uusissa jäsenmaissa todistaa Ukrainan talousministeri Anatoli Kinachin mielestä EU-jäsenyyden positiivisen vaikutuksen. Tosin konkreettisten jäsenyysraamien saaminen riippuu Ukrainan uudistuspolitiikan ohella EU:n kyvystä vastaanottaa jäseneksi niin suuri maa kuin Ukraina.

EU:n ulkokomissaari Benita Ferrero-Waldne r vaatii Ukrainalta perustuslakiuudistusta, jossa määritellään tarkasti eri elinten kuten presidentin, parlamentin ja pääministerin perustuslain mukaiset valtaoikeudet.

Epävakaus jäänyt

Perustuslakikiistojen takia Ukrainan poliittinen tilanne näyttää uomautuneen tiettyyn epävakauteen. Ennenaikaisten vaalien aiheuttaja oli presidentti Jushtshenkon ja pääministeri Viktor Janukovytshin valtataistelu.

Jushtshenko nousi presidentiksi vuoden 2004 oranssivallankumouksen avulla. Hän riitaantui kuitenkin vallankumouksen toisen johtohahmon, Julia Tymoshenkon kanssa.

Niinpä kevään 2006 parlamenttivaalit voitti hänen pahin vastustajansa ja kilpailijansa, Janukovytsh, joka nousi uudelleen pääministeriksi.

Vuoden 2006 alusta voimaan astunut uusi perustuslaki leikkasi presidentin oikeuksia. Sen jälkeen niitä leikattiin vielä Janukovytshin leirin aloitteesta.

Tulos oli jatkuvat toimivaltariidat siitä, mille elimelle päätäntövalta milloinkin kuuluu.

Itään vaiko länteen

Suhtautuminen EU:hun ei enää ole vedenjakaja Ukrainan kahden pääsuunnan, Jushtshenkon ja Tymoshenkon johtamien länsimielisten ja Janukovytshin venäjänmielisten välillä. Jushtshenkolle EU on ainoa vaihtoehto, ja hän näkee päiväunia Nato-jäsenyydestä.

Janukovytshkin on puhunut EU-jäsenyyden puolesta, mutta torjuu tiukasti Naton. Hän haluaa järjestää kansanäänestyksen Nato-jäsenyyttä vastaan. Mielipidetutkimusten mukaan vain kymmenen prosenttia ukrainalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä.

Uudesta EU-suopeudestaan huolimatta Janukovytsh puoltaa kiinteää yhteistyötä Venäjän kanssa. Lisäksi hän haluaa järjestää kansanäänestyksen venäjän kielen nostamiseksi maan toiseksi viralliseksi kieleksi.

Jushtshenkon kannattajat ovat etupäässä Länsi-Ukrainassa, joka ei koskaan historiansa aikana ole kuulunut Venäjään, vaan Puolaan ja Itävallan keisarikuntaan, ja Neuvostoliittoonkin vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Janukovytshin kannattajat ovat Itä-Ukrainassa, jossa asuu suuri osa maan kahdeksanmiljoonaisesta venäläisestä vähemmistöstä.

Itä-Ukraina joutui Venäjän keskushallinnon lujaan otteeseen jo Pietari Suuren aikaan, Pultavan taistelun v. 1709 jälkeen, koska sen hetman oli liittoutunut häviäjän, Ruotsin Kaarle XII:n kanssa. Myöhemmin kaivos- ja metalliteollisuus toi alueelle huomattavan määrän venäläistä työvoimaa, sillä maan uumenissa ja masuunien ääressä työskentelivät etupäässä venäläiset. Niinpä Itä-Ukraina on paitsi venäjänmielinen kallistunut myös vasemmalle.

Janukovytshin luonnollinen liittolainen ovat kommunistit, joiden uskotaan selviävän kolmen prosentin äänikynnyksestä. Hallitukseen sen rahkeet tuskin riittävät.