Venäjällä alkoi Kiinan vuosi

LK/REUTERS<br />Kiinan presidentti Hu Jintao (vas.) ja Venäjän presidentti Vladimir Putin avasivat Kiinan vuoden Moskovassa maanantaina.
LK/REUTERS
Kiinan presidentti Hu Jintao (vas.) ja Venäjän presidentti Vladimir Putin avasivat Kiinan vuoden Moskovassa maanantaina.

KALLE SCHÖNBERG

Venäjä ja Kiina tiivistävät kovaa vauhtia suhteitaan. Maanantaina Venäjällä alkoi Kiinan vuosi, ja samalla Venäjälle saapui kolmen päivän vierailulle Kiinan presidentti Hu Jintao .

Venäjä näyttää kehittävän Kiinan-suhteitaan vastapainona länsisuhteilleen. Maat etsivät toisistaan myös tukea Yhdysvaltain valtapoliittisia pyrkimyksiä vastaan maailmalla.

Vierailun aikana on tarkoitus allekirjoittaa kauppasopimuksia noin kolmen miljardin euron arvosta. Kiinan ja Venäjän johtajat keskustelevat myös Iranin ja Pohjois-Korean tilanteista, joihin niillä on samankaltaiset suhtautumistavat.

Kiinan vuoteen liittyen Moskovassa järjestetään Jintaon vierailun aikana kiinalaisten yritysten messut sekä konsertteja ja näyttelyitä. Moskovan lisäksi Kiinan presidentti vierailee Keski-Venäjällä Volgan rannalla Tatarstanissa, joka on tunnettu vahvasta teollisuudestaan.

Suuria hankkeita

Kiinan presidentin vierailu tulee maiden välille sovittujen suurten poliittisten ja taloudellisten hankkeiden vanavedessä. Maiden tavoitteena on kasvattaa keskinäistä kauppaansa 45-60 miljardiin euroon vuoteen 2010 mennessä nykyisestä hieman yli 20 miljardista eurosta.

Kiina on Venäjän suurin asemarkkina-alue ulkomailla, ja Venäjä suunnittelee ja rakentaa öljy- ja kaasuputkia Kiinaan.

Kiinasta kehittyykin nähtävästi Venäjän toiseksi suurin öljy- ja kaasukumppani Euroopan unionin jälkeen. Tätä varten Kiinaan on rakenteilla öljyputki ja Venäjän hallitus on näyttänyt vihreää valoa myös kaasuputken rakentamiseksi samaa reittiä Kiinaan. Nykyään Venäjä vie jo rautateitse öljyä Kiinaan.

Strateginen energiakumppani

Venäjä muodostuu näin Kiinan strategiseksi energiakumppaniksi, koska energiatoimitukset Venäjältä takaavat, että Yhdysvallat ei pysty enää kriisitilanteessa estämään kaikkia öljykuljetuksia Kiinaan.

Tämän lisäksi Venäjällä on vielä merkittäviä sähkönvientisuunnitelmia Kiinaan.

Kiinalle Venäjä on puolestaan lupaava investointi- ja kulutustavarakumppani. Venäjä haluaisi kuitenkin kehittää jalosteiden vientiään Kiinaan. Nykyään Venäjän vienti Kiinaan on lähes kokonaan raaka-aineita, jos ei oteta huomioon aseteknologiaa ja ydinvoimaloita, joita Venäjä rakentaa Kiinassa.

Venäjä haluaa Kiinalta myös tukea alikehittyneiden Siperian ja Kaukoidän alueidensa kehittämiseen. Samalla Venäjällä käy kuitenkin jatkuva keskustelu Kiinan vaarasta. Kiinalaisten siirtolaisten pelätään muun muassa vähitellen muuttavan Siperian kiinalaiseksi.

Poliittinen liitto

Venäjän ja Kiinan suhteet muistuttavat yhä enemmän poliittista liittoa.

Maat tukeutuvat toisiinsa kansainvälisissä kiistakysymyksissä ja liittoutuvat usein lännen esittämiä näkökohtia vastaan.

Molemmat korostavat niin sanottua moninapaista maailmanjärjestystä, jonka ne katsovat olevan vaihtoehdon Yhdysvaltain maailmanvallalle. Molemmat ovat jäseninä Keski-Aasian maiden Shanghain yhteistyöjärjestössä, josta ne näyttävät haluavan kehittyvän jonkinlaisen vastapainon lännen ja erityisesti Yhdysvaltain valtapyrkimyksille alueella. Ne järjestivät myös yhteiset sotaharjoitukset vuonna 2005.

LK/REUTERS
LK/REUTERS