Suomi Viron viestimissä mallimaa tai isoveli

Neuvostoaikana Suomi oli virolaisille unelmien ihmemaa 1990-luvulla suomalaisvitsien stereotyypiksi kehittyi humalassa toikkaroiva junttituristi, "poro".

Nyt asenteet suomalaisia kohtaan ovat taas kohentumaan päin. Viime vuoden lopulla tehdyssä kyselyssä virolaiset kuvasivat suomalaisia useimmiten adjektiiveilla meluisa, leppoisa, työteliäs, hidas ja seurallinen.

Vastaavasti suomalaiset pitivät virolaisia ystävällisinä, puheliaina, kohteliaina ja vieraanvaraisina - mutta köyhinä, Viron kieli-instituutin tutkija Hille Pajupuu selvitti perjantaina Tartossa pidetyssä mediaseminaarissa.

Pajupuu huomautti, että suomalaiset ja virolaiset tapaavat toisiaan edelleen enimmäkseen silloin, kun suomalaiset ovat Virossa turisteina. Virolaisten tiedot suomalaisten arkielämästä ovat melko niukat, vaikkakin realistisempaa kuvaa on alkanut välittyä Suomessa työskentelevien virolaisten kautta.

- Sen sijaan Viron viestimistä puuttuu täysin kuva maalaisesta tai kylien Suomesta, seminaarin paneelikeskustelua johtanut kirjailija Maimu Berg Suomen Viron-instituutista harmitteli.

Yksi syy tähän on, ettei Suomessa nykyisin työskentele yhtään paikan päällä asuvaa virolaista toimittajaa. Virolaisten mukaan kyse on rahasta.

- Suomeen sijoitettavalle toimittajalle pitäisi maksaa niin hyvää palkkaa, ettei yhdelläkään virolaisella viestimellä ole siihen varaa. Ei myöskään tule kuuloonkaan, että virolainen toimittaja voisi vuokrata Suomesta kuvausryhmän käyttöönsä, Eesti Ekspress -lehden mielipidetoimittaja Barbi Pilvre sanoi.

Hän huomautti, että yksi tärkeä ikkuna sulkeutuu digitelevision tullessa, kun Suomen ohjelmat siirtyvät Virossa maksukanaville.

Myös Suomen viestinten kiinnostus Viroa kohtaan on panelistien mielestä hiipunut.

- Virosta on tullut tylsä pohjoinen maa. Uutisia ei irtoa samalla tapaa kuin 1990-luvulla, MTV 3:n pitkäaikainen Viron-kirjeenvaihtaja Pertti Nyberg perusteli.

Tästä huolimatta Viroa seurataan Suomessa varmasti tarkemmin kuin vaikkapa Suomea Ruotsissa, panelistit uskoivat.

Mallimaa, isoveli tai heimolainen

Virolaislehtien Suomi-kuva on sangen ristiriitainen. Aiheesta pro gradu -tutkimusta valmisteleva Arja Korhonen jäsensi sitä kolmessa kehikossa.

Heimodiskurssi korostaa Suomen ja Viron yhteisiä juuria, kielellistä ja kulttuurista läheisyyttä. Suomi on Virolle turvallinen selusta ja taistelijapari EU:ssa; suomalaisissa ja virolaisissa nähdään samoja piirteitä - hyvässä ja pahassa.

Mallimaan diskurssi nostaa Suomen mittatikuksi, joka kelpaa Virolle esikuvaksi kaikilla elämänalueilla. Menestyvä hyvinvointivaltio pitää huolta kansalaisista ja ympäristöstä. Poliitikotkin ovat Suomessa rehellisiä ja lahjomattomia, toisin kuin Virossa.

Synkempää Suomi-kuvaa piirtää Korhosen pikkuvelidiskurssiksi nimeämä ajattelu, jossa rivakasti kehittyvä Viro haastaa hitaan, jähmeän, vanhanaikaisen Suomen.

- Millä hetkellä tahansa Viro löytää sen oman Nokiansa ja hurauttaa Hummerilla porotokan ohitse, Korhonen tiivisti.

Korhosen aineistona olivat Postimees -lehden, Eesti Päevalehden ja SL-Õhtulehden Suomi-uutiset. Lehtien Suomi-kuvilla on kytkös myös Viron sisäpolitiikkaan: Suomen nostavat esikuvaksi kovan markkinatalouden kriitikot.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.