Uutiset

Puolustusministeri haluaisi maan-puolustuksen
pakolliseksi
Viron lukioihin

Viron puolustusministeri Jürgen Ligi haluaisi maanpuolustuksen pakolliseksi oppiaineeksi maan lukioihin. Tällä hetkellä maanpuolustusta opetetaan vapaaehtoisena aineena 74 virolaiskoulussa.

- Mielestäni maanpuolustuksen olisi oltava pakollinen osa kouluopetusta, Reformipuoluetta edustava Ligi sanoi tiistaina Eesti Päevaleht -lehden haastattelussa.

Viron puolustusministeriön tiedotusosaston päällikkö Madis Mikko kuitenkin korostaa, että Ligin kanta on ministerin henkilökohtainen eikä ministeriössä suunnitella maanpuolustusta koskevan opetuksen muuttamista pakolliseksi.

Ligi perustelee ehdotustaan sillä, että maanpuolustus oppiaineena kiinnostaa lukioikäisiä nuoria, tyttöjäkin.

Vuonna 2003 maanpuolustusta opetettiin 42 koulussa, ja tänä vuonna 35-tuntinen kurssi on vapaaehtoinen aine jo 74 koulussa.

- Puolustusministeriö tukee taloudellisesti ja antaa asiantuntija-apua kouluille, jotka ovat ottaneet oppiaineen vapaaehtoiseksi kouluopetukseensa. Koulutamme opettajia, ja järjestämme esimerkiksi puolisotilaallisia kesäleirejä halukkaille, Madis Mikko sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vuonna 2003 valmistui uusi maanpuolustuksen oppikirja, joka on tarkoitettu lukiolaisille ja asevelvollisille. Myös Tallinnan yliopiston yhteyteen on puuhattu oppituolia alan opettajien koulutuksen aloittamiseksi.

Asevelvollisuudesta ammattiarmeijaan?

Puolustusministerin mielestä Viron olisi luovuttava asevelvollisuudesta ja siirryttävä tulevaisuudessa ammattiarmeijaan.

Asevoimien uudistamisesta on keskusteltu Virossa paljon viime aikoina. Ammattiarmeijaa asettui tukemaan myös Ligin puoluekumppani ja reformipuolueen johtaja pääministeri Andrus Ansip jokin aika sitten avatessaan valtakunnallisen maanpuolustuskurssin.

Ammattiarmeijaan siirtymistä on perusteltu Virossa myös sillä, ettei asevelvollisuus kiinnosta nuoria virolaisia. Lokakuisista kutsunnoista jäi pois ikäluokasta joka kuudes eli lähes 200 miestä.

Puolustusministeriön mukaan useimmat vetosivat esimerkiksi sairastumiseen, mutta 60 prosenttia ei ilmoittanut minkäänlaista syytä poisjäännilleen.