Sveitsin pitää koossa vallan jakaminen kansalle

TS/Riitta Sarasti<br />Vuodesta 1999 lähtien Sveitsin parlamenttiin kuulunut Thomas Pfisterer on toiminut aiemmin tuomarina ja ollut jäsenenä Sveitsin korkeimmassa oikeudessa, joten hänen ratkaisunsa toiseksi puolipäivätyöksi on toimiminen osa-aikaisena juristina.
TS/Riitta Sarasti
Vuodesta 1999 lähtien Sveitsin parlamenttiin kuulunut Thomas Pfisterer on toiminut aiemmin tuomarina ja ollut jäsenenä Sveitsin korkeimmassa oikeudessa, joten hänen ratkaisunsa toiseksi puolipäivätyöksi on toimiminen osa-aikaisena juristina.

RIITTA SARASTI

Sveitsi on kooltaan suunnilleen kahden entisen Hämeen läänin kokoinen. Pieni maa on jaettu 26 osavaltioon eli kantoniin, joten karkeasti ottaen yksi osavaltio on vajaan kahden hämäläiskunnan kokoinen. Kantonit jakautuvat kuntiin, joita Sveitsissä on enimmillään ollut runsaat 3 000, nykyisin 2 867.

Pienimmät kunnat ovat kooltaan 0,3 neliökilometriä, asukkaita on muutamia kymmeniä. Ällistyttävän pienet kunnat ovat elinkelpoisia, eikä kuntaliitoksista pidetä suurta porua. Yhdistymisiä toki tapahtuu, mutta jos niitä tehdään, ne ovat kuntalaisten tahdon mukaisia, kuten yhteiskunnallinen elämä Sveitsissä muutoinkin.

Sveitsin demokratia on omalaatuinen järjestelmä. Liittovaltio vastaa oikeastaan kolmesta asiasta, ulkopolitiikasta, armeijasta ja valuutasta. Liittovaltion asemaa kuvaa se, että parlamentti kokoontuu vuosittain vain neljä kertaa, keväällä, kesällä, syksyllä ja talvella. Kukin istuntokausi on kolmiviikkoinen.

Liittohallituksessa on vaatimattomasti seitsemän ministeriä, joista yksi vuorollaan hoitaa valtionpäämiehen - liittopresidentin - tehtäviä. Presidenttiys on vuoden mittainen.

Sveitsissäkin parlamentaarikot osallistuvat valiokuntatyöskentelyyn, mutta kaikesta huolimatta kansanedustajuus on vain puolipäivätyö.

- Ja vuosittaisella 52 000 frangin (noin 34 000 euron) palkkiolla ei kyllä eläisikään, sanoo parlamentin pienemmän kamarin jäsen Thomas Pfisterer .

Vuodesta 1999 lähtien parlamenttiin kuulunut Pfisterer on toiminut aiemmin tuomarina ja ollut jäsenenä Sveitsin korkeimmassa oikeudessa, joten hänen ratkaisunsa toiseksi puolipäivätyöksi on toimiminen osa-aikaisena juristina.

Valta kansalla

Liittovaltion parlamentti pääsee tehtailemaan lakeja vain oman toimivaltansa rajoissa, ja näitä rajoja riittää. Maan osavaltioilla on jokaisella oma, ehkä hyvinkin erilainen, perustuslakinsa, ja liittovaltion on pysyttävä näiden perustuslakien ulkopuolella.

Sveitsin valtiollinen rakenne perustuu historialliseen kehitykseen. Monesta etnisestä ryhmästä, useasta eri kielialueesta ja eri uskontoja tunnustavista kansalaisista ei homogeenistä valtiota synny. Kun kukin alue voi hoitaa omat erityispiirteensä ja ongelmansa itsenäisesti, pysyy liittovaltiokin koossa.

Toinen perusperiaate on vallan jakaminen mahdollisimman alas, yksittäiselle kansalaiselle. Ja tätä valtaa ei niin vain kavenneta, ei ainakaan ilman kansalaisten suostumusta.

Minkä verran valtaa kansalaisella on, riippuu sekä paikkakunnasta että kantonista. Myös yksittäisen kunnan velvoitteet ovat erilaisia eri kantoneissa.

Sveitsiläisen demokratian ominaispiirteisiin kuuluvat kansanäänestykset. Hyvä esimerkki on maan liittyminen YK:n jäseneksi. Bernissä istuvat hallitus ja parlamentti eivät voineet tätä päätöstä tehdä, joten maaliskuussa 2003 kansa äänesti asiasta. Noin 55 prosenttia äänestäjistä sanoi YK:lle kyllä.

Kansanäänestys sveitsiläisittäin on pakottava, eli kun kansa on jotain päättänyt, parlamentilla ja hallituksella ei ole valtaa toimia kansan tahdon vastaisesti.

Oikeus aloitteisiin

Sveitsiläiseen demokratiaan kuuluu toinenkin kansanäänestyksen muoto, kansalaisaloite.

- Sellainen voidaan järjestää mistä tahansa asiasta, mikä ei ole vastoin kansainvälistä oikeutta, kertoo Hans-Urs Wili , joka johtaa liittovaltion poliittisten oikeuksien virastoa.

Jos joku sveitsiläinen haluaa muuttaa maan perustuslakia vaikkapa niin, että äänestysikärajaa nostettaisiin nykyisestä 18 vuodesta esimerkiksi 24 vuoteen, hän voi tehdä tällaisen esityksen. Hänen on kerättävä 18 kuukauden aikana 100 000 allekirjoitusta, ja mikäli tämä onnistuu, asiasta järjestetään kansanäänestys.

Jos taas parlamentti on hyväksynyt jonkin lain, ja tämä laki ei miellytä, kansalaisilla on oikeus vaatia asiasta kansanäänestystä. 50 000 allekirjoituksen voimalla tällainen äänestys on pakko järjestää.

Sveitsissä on vuosien varrella äänestetty monenlaisista asioista. YK-jäsenyyden lisäksi kansa on ottanut kantaa mahdolliseen EU-jäsenyyteen, tieliikenteen vähentämiseen, aborttiin, huumepolitiikkaan, tulleihin, valtion ja hiippakuntien välisiin suhteisiin tai työajan lyhentämiseen.

Sama kantoneissa

Bernin liittohallituksen ja parlamentin lisäksi Sveitsin kaikilla osavaltioilla on omat parlamenttinsa ja hallituksensa, jotka vastaavat kunkin osavaltion hallinnosta. Parlamentit valitaan osavaltiosta riippuen 1-5 vuodeksi.

Kansalaista lähinnä olevissa kunnissa päätöksenteko on suoraa tai epäsuoraa. Pienimmissä kunnissa äänioikeutetut asukkaat päättävät asioista yhdessä, mutta suuremmissa kunnissa äänestäjät valitsevat edustajansa valtuustoihin samaan tapaan kuin Suomessakin.

Suomalaisittain ajatellen yksittäiset kunnat voivat olla hyvin pieniä, mutta Sveitsissä tämäkin näyttää toimivan.

- Pienissä kunnissa ei ole lainkaan maksettua henkilökuntaa, vaan esimerkiksi pormestari on mahdollisesti maanviljelijä, joka hoitaa kuntansa johtamisen sivutoimisesti, sanoo Wili.

Kunnat rahoittavat toimintansa kunnallisveron avulla. Koska kuntien on vastattava esimerkiksi lasten koulunkäynnin järjestämisestä, ne tekevät yhteistyötä naapurikuntien kanssa samaan tapaan kuin suomalaisissakin kunnissa tehdään. Oman koulun ylläpito 60 asukkaan kunnassa olisikin mahdoton tehtävä.

Samanlaista yhteistyötä tehdään esimerkiksi terveyden- tai vanhustenhuollon osalta.

Kuntien määrä on vähitellen laskenut.

- Monissa kunnissa ei enää löydy halukkaita kunnan raha-asioiden hoitajia, mikä on perinteisesti ollut kaikkein kiinnostavin tehtävä. Kun pienen kunnan taloudellinen liikkumavara kaikkien pakollisten menojen jälkeen on ehkä sadan euron luokkaa vuositasolla, siinä ei pääse käyttämään luovuutta tai nostamaan profiilia, Hans-Urs Wili arvioi.

Ja jos kunnan asioiden hoitoon halukkaita ei löydy, etsitään naapurikunnasta liittolainen.

- Mutta omasta demokratiajärjestelmästämme me pidämme tiukasti kiinni. Mahdollisimman paljon valtaa kunnille ja kantoneille, ja Bernin parlamentin ja hallituksen tehtävänä on toimia kansan palvelijana.

TS/Riitta Sarasti<br />Sveitsiläinen Martin Küng on työskennellyt 30 vuotta huumeidenkäyttäjien parissa.
TS/Riitta Sarasti
Sveitsiläinen Martin Küng on työskennellyt 30 vuotta huumeidenkäyttäjien parissa.
TS/Rosemarie Särkkä<br />Majakovskajan metroasema, vihreä metrolinja. Pietarilaiset metroasemat ovat hienosti koristeltuja.
TS/Rosemarie Särkkä
Majakovskajan metroasema, vihreä metrolinja. Pietarilaiset metroasemat ovat hienosti koristeltuja.
Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.