Nuoret sukupolvet haluavat sitoutua
karaiimien perinteiden vaalimiseen

TS/Valdas Kopustas<br />Vilnalaiset Eugenija Esvoviciute (vas.), Severina Spakovska, Eugenija Spakovska ja Arturas Lepiachinas (edessä) ovat Trakain linnasaaren maisemassa karaiimikulttuurin liettualaisilla juurilla.
TS/Valdas Kopustas
Vilnalaiset Eugenija Esvoviciute (vas.), Severina Spakovska, Eugenija Spakovska ja Arturas Lepiachinas (edessä) ovat Trakain linnasaaren maisemassa karaiimikulttuurin liettualaisilla juurilla.

JOUKO GRÖNHOLM

Trakain linnasaaren silloilla kävelee sattumoisin vastaan nuorten karaiimien nelikko. Nuoret ovat osallistuneet Trakaissa karaiimikulttuurin perinnekursseille.

Erikoista on, että kun heidän kanssaan ryhtyy juttusille, hyvin pian puheissa vilahtaa jopa Krimin niemimaa. Nämä nuoret ja moni heidän parhaista kavereistaan osallistuivat pari suvea sitten karaiimikielen kursseille Krimillä, ammoisten esivanhempiensa tyyssijoilla.

Kiintymystä omaan traditioon

- Mielenkiinto omaa kansallista perinnettä kohtaan kasvaa sitä mukaa kuin oppii lisää, virkkoo Eugenija Spakovska , 17.

- Meidän yhteisömme on niin pieni, että olemme todella kuin samaa suurta perhettä. Mutta yhtä luonnollista on, että koulussa ja pihoilla meillä on hyviä liettualaisia, puolalaisia ja venäläisiä kavereita. Myös puolalaiset ja venäläiset ovat Liettuassa vähemmistökansallisuuksia, tosin huomattavasti suurempia kuin karaiimien yhteisö.

Eugenija Spakovskan, Eugenija Esvoviciuten ja Severina Spakovskan molemmat vanhemmat ovat karaiimeja; Arturas Lepiachinasin äiti on karaiimi ja isä venäläinen. Kaikki neljä nuorta asuvat Vilnassa ja käyvät liettualaista koulua; seikka on syytä mainita erikseen, sillä Liettuassa toimii myös puolalaisia ja venäläisiä kouluja.

- Karaiimien pienessä yhteisössä sukupolvien välinen kanssakäyminen on luontevaa, Eugenija Spakovska kertoo.

- Keneltä oppisimme, ellemme vanhempien sukupolvien karaiimeilta?

Nuoret kertovat, että heitä kiinnostaa myös oma uskonnollinen traditio. Maallistumista korostava nykyaika ei ole heille merkinnyt uskonnollisen perinteen hiipumista. Kenesa eli karaiimien oma pyhättö on tullut tutuksi pienestä pitäen; nelikko ja kaveripiiri ovat käyneet sekä Trakain että Vilnan kenesassa .

Pienillä kansallisuuksilla on karaiiminuorten mielestä oma paikkansa yhdentyvässä Euroopassa.

- Olemme jo täällä Liettuassa kokeneet erilaisten kielellisten ja etnisten perinteiden rinnakkaisuuden ja rikkauden, Eugenija Spakovska huomauttaa.

- Laajemmin ottaen sama toteutuu koko Eurooppaa ajatellen. Olisi surullista, jos näköpiirissä väikkyisi vain sulautuminen; siksi on hedelmällisintä vaalia omaa kansallista perinnettä.

Todellinen harvinaisuus

Karaiimit näyttäytyvät todellisena harvinaisuutena paitsi Baltian myös koko Euroopan etnisessä kirjossa. Karaiimit eivät ole vuosisatojen saatossa koskaan perustaneet itsenäistä valtiota, mutta silti he ovat säilyttäneet alkuperäiset juurensa ja yhteenkuuluvuuden tunteensa; pienen kansan aito etninen identiteetti ei ole kadonnut lukuisista historiallisista ja poliittisista mullistuksista huolimatta.

Karaiimien omakielinen nimitys on yksikössä karai ja monikossa karailar . Liettuassa nyt jo yli kuusisataa vuotta asuneet karaiimit ovat Pohjois-Kaukasiassa ja Mustanmeren pohjoispuolisilla aroilla vaeltaneiden turkinsukuisten kiptshakkiheimojen jälkeläisiä. 800-luvulla jKr. he omaksuivat nykyisen uskontonsa, jonka lähetyssaarnaajat toivat Mesopotamiasta. Uskonto antoi nimen myös etniselle yhteisölle, joka syntyi turkinsukuisten heimojen keskuuteen yhteisen kielen, yhteisten perinteiden sekä yhteisen henkisen ja aineellisen kulttuurin perustalta.

On luontevinta perehtyä karaiimien traditioihin juuri monikulttuurisessa Trakaissa, Liettuan suurvaltakauden poliittisessa ja hallinnollisessa keskuksessa. Liettuan suuriruhtinas Vytautas toi nykyisten karaiimien ammoiset esi-isät Trakaihin 1397. 1800-luvun puolimaihin asti karaiimit nauttivat itsehallinnosta. Alun perin johtoon oli noussut karaiimiyhteisön eli dzhymatin keskuudestaan valitsema ja suoraan Liettuan suuriruhtinaalle vastuussa ollut vanhin.

Liettuan karaiimien vanha kielellinen, etninen ja uskonnollinen yhteisö noudatti jokapäiväisessä elämässään omia sisäisiä sääntöjään, jotka perustuivat niin muinaisiin heimoperinteisiin ja -tapoihin kuin uskonopetuksiin. Keskinäisessä kanssakäymisessä käytettiin karaiimin kieltä, joka kuuluu turkinsukuisten kielten läntiseen kiptshakkihaaraan.

Karaiimin kielen merkitys on yli 600 vuotta säilynyt suurena, sillä sitä on käytetty sekä arkisissa askareissa että liturgiassa. Uskonnollisen perinteen sääntöjen mukaan uskovan on sekä ymmärrettävä rukouksen sisältö että osattava myös itsenäisesti tulkita sitä. Uskonnon perustana on Vanha testamentti , johon ei suvaita lisäyksiä eikä selityksiä. Liturgia perustuu Vanhan testamentin tekstien ja karaiimien jumaluusoppineiden kirjoitusten lukemiseen. Ensimmäiset raamatunkäännökset karaiimin kielelle ilmestyivät jo 1000- ja 1100-luvuilla.

Oma itsensä omiensa parissa

Karaiimin kieltä ei ole käytetty vain erilaisissa seremonioissa ja liturgiassa - vaan myös arkielämässä.

Se ei ole ollut vaikeaa, sillä siitä lähtien, kun Liettuan suuriruhtinas Vytautas toi karaiimit maahan, he ovat asuneet Trakain ruhtinaanlinnan juurella lähinnä yhden kadun varrella. Tuo katu on yhä vielä Karaiimien katu.

Jokainen talo nimikkokadun varrella on kuulunut karaiimeille. Trakaissa karaiimit tapasivat toisiaan kaiken aikaa ja kasvattivat puutarhoissaan vihanneksia, joista erityisen kuuluisia olivat kurkut.

Vuoteen 1940 asti Trakaissa toimi seurakuntakoulu, jossa lapsille opetettiin kieltä ja uskontoa. Siellä pidettiin myös iltamia, joissa harrastajanäyttelijät esiintyivät omalla kielellä. 1938 Trakaihin rakennettiin karaiimimuseo; Karaiimien kadun varrella on myös oma temppeli, jonne kaikki kokoontuivat ja kokoontuvat yhä jumalanpalveluksiin.

Liettuassa asuu kaiken kaikkiaan 257 karaiimia, mutta heidän keskuudessaan enää vain harvat käyttävät kotikielenään karaiimia.

Karaiimeista kiinnostuneille sopii suositella verkkosivuja osoitteessa www.daugenis.mch.mii.lt/karaimai .

TS/<br />Kenesa hallitsee trakailaista karaiimiperinnettä.
TS/
Kenesa hallitsee trakailaista karaiimiperinnettä.