Sukututkimus onnistuu vaikka kahvilassa

Sukututkimuksen harrastaja Anne Mustonen  Tampereen yliopiston Juvenes-kahvilassa  7. lokakuuta 2015. Lehtikuva/ Anni Reenpää
Sukututkimuksen harrastaja Anne Mustonen Tampereen yliopiston Juvenes-kahvilassa 7. lokakuuta 2015. Lehtikuva/ Anni Reenpää

Sukututkimus on avannut tamperelaiselle Anne Mustoselle oven uuteen ja innostavaan maailmaan. Kurssit käynyt sukututkija käyttää digitoituja alkuperäislähteitä, mutta verkko tarjoaa herkkupaloja myös aloittelijalle ja maistiaisten etsijälle.

– Kipinä sukututkimukseen lähti äidin päiväkirjasta, jossa kerrottiin jostain Takkulan enosta. Aloin ihmetellä tätä, koska varsinaisesta enosta ei voinut olla kyse. Lopulta selvisi, että kyse oli isoäitini enosta, Mustonen muistelee.

Nettiin digitoidut kirkonkirjat ja muut lähteet ovat hänelle aarreaitta, jota ilman harrastus olisi paljon vaikeampaa ja kalliimpaa. Eniten hän on käyttänyt Kansallisarkiston avointa digitaaliarkistoa sekä Suomen Sukuhistoriallisen yhdistyksen kirkonkirjoja, joista 125 vuotta vanhemmat ovat vapaasti tutkittavana.

Parhaillaan Mustonen selvittää korpilahtelaisen isoäitinsä isoäidin äidin Evastina Matsdotterin tietoja. Tämän tyttären, vuonna 1850 syntyneen Serafia Samuelsdotterin elämänvaiheet ovat jo selvillä. Serafia oli esimerkiksi naimisissa neljä kertaa. Kolmas aviomies oli yli 70-vuotias, neljäs taas Serafiaa paljon nuorempi.

– En pelkästään listaa kirkonkirjojen tietoja vaan kirjoitan niistä tarinoita, Mustonen kertoo. Hän esittelee vaikuttavaa selvitystä, joka sisältää ajankuvaa 1860-luvun nälkävuosista ja päähenkilön jäsennellyt elämänvaiheet.

Koulutuksen johtotehtävistä eläköitynyt Mustonen myöntää jääneensä koukkuun harrastukseensa.

– Huomaan joskus tuijottavani kahdelta yöllä rippikirjaa, josta en ensin ymmärrä mitään, mutta joka äkkiä valkenee. Siinä kokee oppimisen ja löytämisen riemua. Tosin minulla on tällä hetkellä Evastinan veli Josef niin hukassa, että hermot ovat mennä, hän hymyilee.

Kiehtova menneisyys avautuu

Suku- ja henkilöhistoriaa voi nykyisin tutkia kirjastojen mikrofilmisalien sijasta omalla tietokoneellaan, sillä suuri osa lähteistä on viety nettiin. Tämä on lisännyt harrastajien määrää.

– Perussukututkimusta eli kirkonkirjatutkimusta voi tehdä verkossa taaksepäin jopa 1600-luvun loppuun. Tilojen isäntiä pystyy tutkimaan 1500-luvun alkuvuosikymmenille digitoitujen voudintilien ansiosta, valottaa sukututkimuksen opettaja Anja Nieminen-Porkka.

Perusteelliset sukututkijat suosivat digitoituja alkuperäislähteitä, kuten kuvia kirkonkirjoista. Liikkeelle voi kuitenkin lähteä myös kevyemmin, sillä netistä löytyy lukuisia kiinnostavia hakemistoja ja antologioita. Niihin kuuluvat Suomen Sukututkimusseuran Hiski-kirkonkirjat ja luovutetun Karjalan tietokanta.

– Kansallisarkistossa löytyy myös esimerkiksi kiinnostava tietokanta toisen maailmansodan kaatuneista, kertoo Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja P.T. Kuusiluoma. Tietokanta listaa lähes 100 000 henkilöä.

Henkilöhistorian lähteille

Hyviä aineistoja henkilöhistoriasta kiinnostuneille ovat myös Ylioppilasmatrikkelit 1640–1899, kansallisbiografia sekä Kansalliskirjaston digitoimat sanoma- ja aikakauslehdet vuoteen 1910 asti. Sotasurmaprojekti puolestaan kokosi hakemiston vuosina 1914–22 kuolleista. Valtaosa lähes 40 000 henkilöstä sai surmansa vuoden 1918 sodassa.

Verkkopalveluissa on yleensä vain sata vuotta vanhempaa aineistoa. Eräs poikkeus on Karjalan tietokanta, jossa on kuolleista tietoja 1950-luvulle.

TS–STT

Oletko sukua jäämies Ötzille?

Geneettinen sukututkimus kiinnostaa suomalaisia. Jo 8 000–9 000 ihmistä on teettänyt dna-testin, arvioi Suomen Sukututkimusseuran hallitukseen kuuluva tohtori Marja Pirttivaara.

Testituloksista on löytynyt yllättäviä sukulaisuuksia. Suomessa elää esimerkiksi Alpeilla yli 5 000 vuotta sitten asuneen Ötzi-muumion naislinjaisia sukulaisia. Mieslinjojen tutkimus on osoittanut, että suomalaisilla on siteitä Venäjän vanhimpiin aatelissukuihin.

Dna-testin tilaaja ottaa itseltään sylkinäytteen, lähettää sen Yhdysvaltoihin ja saa vastauksen parin kuukauden päästä. Testin avulla voi löytää dna-sukulaisia, kuten etäisiä serkkuja, ja saada tietoa etnisestä alkuperästään.

Tutkimus on paljastanut myös kansojen vaellusreittejä. Esimerkiksi suomalaiset ovat sekalaista seurakuntaa, sillä jääkauden takia kaikki ovat lähtöisin muualta.

– Isälinjoja on tullut idästä Uralin takaa ja äitilinjoja lännestä.

Yksi jos toinenkin suomalainen on sukua hansakauppiaille. Kaupankäynnin vaikutus on suuri: olemme tätä nykyä geneettisesti lähempänä hollantilaisia kuin kielisukulaisiamme unkarilaisia.

Geneettisen sukututkimuksen suosion taustalla vaikuttaa se, että historiallisella sukututkimuksella on vahva jalansija Suomessa.

– Meillä on maailman parhaat arkistot. Ruotsi tarvitsi 1600-luvulla miehiä sotiin ja ihmisiä alettiin laittaa kirjoihin ja kansiin. Tuolloin astui voimaan myös kirkkolaki, jonka mukaan naimisiin ei pääse, jos ei ole konfirmoitu, eikä ripille pääse ilman lukutaitoa. Jokainen halusi toki naimaluvan ja lukutaito levisi kulovalkean tavoin. Alettiin pitää kinkereitä ja seurata vuosittain koko väestöä.

TS–STT

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.