Kotimaa

Vaatelahjoituksia vyöryi etuajassa kirkon tiloihin

Vasemmalta, vapaaehtoistyöntekijät Sanna Valtonen, Katri Ruotsalainen ja Katariina Harima lajittelevat lahjoitettuja, vastaanottokeskusten turvapaikanhakijoille tarkoitettuja vaatteita Paavalinkirkossa Helsingissä tiistaina 8. syyskuuta 2015. Lehtikuva/ Jussi Nukari
Vasemmalta, vapaaehtoistyöntekijät Sanna Valtonen, Katri Ruotsalainen ja Katariina Harima lajittelevat lahjoitettuja, vastaanottokeskusten turvapaikanhakijoille tarkoitettuja vaatteita Paavalinkirkossa Helsingissä tiistaina 8. syyskuuta 2015. Lehtikuva/ Jussi Nukari

Helsinkiläisen kirkkokahvilan aulassa lojuu röykkiö täysiä vaatepusseja. Seinien vierustoilla taas odottaa tyhjiä pahvilaatikoita, joiden yläpuolelle teipatut tekstit osoittavat, mitä mihinkin laatikkoon on tarkoitus pakata. Tuonne ulkotakit, tänne miesten kengät, rikkinäiset vaatteet kauempana käytävässä lojuvaan laatikkoon.

Vaatekeräys turvapaikanhakijoiden hyväksi alkoi varsinaisesti maanantaina, mutta jo viikonloppuna tuotiin 150 kassillista vaatteita, kertoo kirkkoherra Juha Rintamäki.

– Ihan mahtavaa, että ihmiset ovat innostuneet tällä tavalla jo ennakkoon, sanoo Riitta Salonen, joka on tullut kahden lapsenlapsensa kanssa auttamaan vaatteiden lajittelussa.

Salonen on tehnyt vapaaehtoistyötä aiemminkin. Tällä kertaa auttamishaluun vaikutti erityisesti valokuva merimatkalla hukkuneesta syyrialaislapsesta.

Vaatteita viikkaava Tiia Virtanen kertoo olevansa ateisti, mutta osallistuvansa silti välillä lähiseurakunnan toimintaan.

– Ja ainakin tästä tulee yksittäiselle ihmiselle sellainen tunne, että tekee jotain konkreettista ja hyödyllistä, eikä vain jaa Facebookissa kuvia ja tekstejä.

Ehjää ja puhdasta

Rintamäki ja pastori Marjut Mulari muistuttavat, että ihmisten toivotaan lahjoittavan vaatteita, joita he itsekin käyttäisivät. Rintamäen mukaan ei ole tarkoitus, että kaapeista tyhjennetään kaikki krääsä ja lahjoitetaan se keräykseen.

Mularia on pakolaiskriisiin liittyvässä keskustelussa häirinnyt se, että turvapaikanhakijoiden vaatetukseen ja esimerkiksi heidän älypuhelimiinsa kiinnitetään niin paljon huomiota.

– Nämä ihmiset voisivat miettiä, mitä itse ottaisivat mukaan, jos joutuisivat lähtemään kodeistaan. Puhelin on varmaan se ensimmäinen asia.

TS–STT

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.