Sosiaalinen media laskee ihmisten auttamiskynnystä

Kaarinalaisperheen hätä sai ihmiset kokoamaan tavaraa erityisesti perheen lapsille. TS/Tara Jaakkola
Kaarinalaisperheen hätä sai ihmiset kokoamaan tavaraa erityisesti perheen lapsille. TS/Tara Jaakkola

Tuntemattomien auttaminen sosiaalisen median kautta saatetaan kokea helpompana kuin tuntemattomien auttaminen järjestön kautta. Tätä mieltä on Helsingin yliopistossa sosiaalisen median ilmiöitä tutkinut sosiaalipsykologi Suvi Uski.

– Jonkun järjestön rahastoon lahjoittaminen ei välttämättä lievitä empatian synnyttämää ahdistusta niin paljon kuin esimerkiksi Facebook-ryhmän kautta apua tarvitseville lahjoitettavat konkreettiset tavarat, selventää Uski.

Empatian tunne syntyy, kun ihminen näkee toisen ihmisen olevan hädässä. Empatian synnyttämästä ahdistuksesta halutaan päästä eroon. Yleensä se onnistuu antamalla apua sitä tarvitsevalle.

– Facebook-ryhmän kautta auttaminen saatetaan kokea konkreettisempana auttamisväylänä, ja siten myös helpompana kuin järjestön kautta auttaminen, Uski kertoo.

Auttaminen luo yhteisöllisyyden tunteen

Torstaina Kaarinassa palaneen omakotitalon perheelle löytyi apua jo vuorokauden sisällä. Facebook-ryhmän kautta avunantajat lähettävät perheelle tavaroita aina pohjoista Suomea myöten.

Muiden esimerkki ohjaa usein auttamiseen. Jos esimerkiksi Facebook-ryhmän päivitys on kerännyt paljon auttajia, saattaa lukija ajatella, että hänenkin on autettava.

– Sosiaalisessa mediassa henkilökohtaisuuden leima korostuu. Tutun jakaessa päivityksen saatetaan ajatella, että jos muutkin jakavat sitä päivitystä, on se jotenkin merkityksellistä. Mutta jos Facebook-päivityksestä on vain tykätty, eikä kukaan ole oikeasti auttanut, ei kukaan muukaan välttämättä ryhdy auttamaan. Esimerkki vaikuttaa siis auttamiseen, Uski kertoo.

Auttamishaluun saattaa vaikuttaa myös yhteisöllisyyden kaipuu. Auttaminen luo mielihyvää ja siten myös tunteen, että auttaja kuuluu johonkin isompaan auttajaryhmään. Sosiaalisen median kyky herättää ihmisten empatian tunteita on Uskin mukaan iso.

– Suosio auttamiskanavana selittyy myös sillä, että sitä kautta auttajat ja avuntarvitsijat pääsevät kohtaamaan helpommin, pohtii Uski.

Auttamishalut ovat pysyneet samana

Suomen Punaisen Ristin kriisipsykologi ja dosentti Salli Saari myöntää, että auttaminen sosiaalisen median kautta voi olla ihmisille helpompaa.

– Ihmiset käyttävät paljon sosiaalista mediaa ja se on arkipäiväistä. SPR:n toiminta saattaa tuntua näistä ihmisistä kaukaiselta, Saari sanoo.

Auttamisen halu ei hänen mielestään ole muuttunut erityisesti. Hänen mukaansa esimerkiksi maaseuduilla naapurit ja ystävät ovat kautta aikain saattaneet lahjoittaa uusia tavaroita tulipalossa kaiken menettäneille.

– Pidän sitä hyvänä asiana, että ihmiset välittävät toisistaan.

TS–SIIRI ARFFMAN

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.