Tavallinen shampoo tappaa parhaiten päänahkaan kiinnittyneet kuokkavieraat

Vaalea vaatetus piti hirvikärpäset loitolla, tumma veti puoleensa

Sienestystä sekä perinteisin että hirvikärpästä vastustavin varustein. Valkoinen haalari suojaa tiukalla hupullaan, värillään ja tiiviillä resoreillaan. Biologi Anssi Junnila ei moisista kotkotuksista piittaa vaan nauttii metsästä kuten aina ennenkin.
Sienestystä sekä perinteisin että hirvikärpästä vastustavin varustein. Valkoinen haalari suojaa tiukalla hupullaan, värillään ja tiiviillä resoreillaan. Biologi Anssi Junnila ei moisista kotkotuksista piittaa vaan nauttii metsästä kuten aina ennenkin.

Turun Sanomat, Paimio

JONNA LANKINEN

Auto pysähtyy paimiolaismetsän lähettyville. Juuri tässä samassa metsässä työkaveriin tarttui 46 hirvikärpästä yhden ainoan sienestysreissun aikana.

Eikä hän ole yksin: tarinoita hirvikärpästen tämän syksyisestä aktiivisuudesta kuulee muiltakin. Hirvikärpäsiä tutkiva Jyväskylän yliopiston professori Hannu Ylönen vahvistaa puhelimessa paikoittaiset massaesiintymät todeksi.

– Tutkijakaverini tuskastui hirvikärpästen hyökkäyksiin, hyppäsi vaatteet päällä kylmään lampeen ja keräsi sitten toistasataa ötökkää kellumasta veden pinnalta.

Mokomat karvajalkaiset lituskaällötykset. Olen valmistautunut kohtaamaan ne valkoisella vaatetuksella ja tiukoilla resoreilla, kuten nykyinen karttamiskeino ehdottaa. Uskaltakaapas.

Tarttuu ihmisen
selkäpuolelle

Sienestysreissulla on mukana tummiin vaatteisiin pukeutunut biologi Anssi Junnila, jota rautakaupan valkoinen haalari lähinnä naurattaa. Tarkoituksenamme on löytää sieniä ja katsoa samalla, minkälaista riesaa hirvikärpäsistä on.

Saamme kulkea oivan matkaa, ennen kuin mitään tapahtuu. Sitten Junnila loikkii lähemmäs ja pyytää:

– Niskassani kävelee joku. Katso onko se hirvikärpänen.

Siellähän se. Puolisenttinen, kellertävänruskea hirventäikärpänen, jonka ruumis on litteän karvainen ja reidet silmiinpistävän paksut. Sen kävellessä Junnila tuntee kynnet, joilla se tarttuu sitkeästi kiinni ihoon ja niskavilloihin.

Hirvikärpäsen lentämistä ei juuri näe eikä tunne, sillä se kiinnittyy pääsääntöisesti ihmisen selkäpuolelle. Ylösen tutkijaryhmän mukaan syynä saattaa olla se, että otus seuraa isäntänsä lämpö- ja hajuvanaa.

Junnila pudottaa ötökän purkkiin myöhempiä tutkimuksiaan varten. Samassa hänen housujensa sepaluksen päälle napsahtaa vielä yksi, suoraan ja kursailematta kuin ammus. Se on hivenen äskeistä isompi, ja Junnila nappaa sen nopeasti käteensä.

– En ole allerginen kuten monet ovat, mutta en myöskään ole kovin innostunut jos näitä tulee monta yhtä aikaa.

Pudottaa siipensä
ihmisessäkin

Hirvikärpäsellä tuntuu olevan vähintään sata elämää, sillä se kestää väkivaltaisimmatkin liiskausyritykset. Kehon liukkaus ja sitkeys korvaavat järjen, sillä ihmisen iholle asettuminen merkitsee otukselle varmaa kuolemaa.

Junnilan niskavilloissa kiipeillyt hirvikärpänen ehti jo pudottaa siipensä. Sen tarkoitus oli jäädä, ei enää lähteä mihinkään, sillä hirvikärpänen elää isäntäeläimessä koko loppuelämänsä.

Ihmisestä se kuitenkin pudottautuu itse pois muutaman vuorokauden kuluessa, ellei sitä ole siihen mennessä irrotettu. Usein on, sillä tutkijoiden mukaan etenkin naisilla saattaa olla tapana joutua jopa lievän hysterian valtaan. Hiuskruunun saa silputa vaikka lattialle, kunhan päässä ei möngerrä takuuvarmasti yhtään täikärpästä.

Tunnin metsässä samoilun saldona pienellä retkikunnallamme on kolmisen litraa suppilovahveroita ja kantarelleja.

Vaalea haalari
suojasi

Biologi Junnilan päästä ja vaatteista poistettiin yhteensä viisi hirvikärpästä, valokuvaajan vaalean hupparin hupusta ensin yksi ja paria tuntia myöhemmin hiuksista toinen. Valkoinen suojahaalari teki tehtävänsä, ainuttakaan hirvikärpästä ei löytynyt.

Paitsi se henkinen hirvikärpänen.

Sinnikäs tunne siitä, että jokin minussa silti mönkii. Varmuudeksi pesen illalla hiukseni runsaalla shampoolla, sillä hirvikärpästutkijoiden mukaan shampoo ja saippua tappavat tehokkaimmin hiuksiin kaivautuneet hirvikärpäset.

Saunanlämmölle ja pesukoneelle ne kuuleman mukaan vain kohauttavat karvaisia olkapäitään.

Litteä ja karvainen hirvikärpänen inhottaa useimpia.
Litteä ja karvainen hirvikärpänen inhottaa useimpia.