Leudon talven vaikutukset punkkikantaan nähdään vasta myöhemmin

Kevään ensimmäiset punkkihavainnot on tehty. TS/Juha Paju
Kevään ensimmäiset punkkihavainnot on tehty. TS/Juha Paju

Ihmisten lisäksi kevätauringosta saavat elinvoimaa myös ikävät ja haitalliset eliöt ja tuholaiset. Tällaisiin lukeutuu myös puutiainen eli punkki, joka juuri näihin aikoihin alkaa vertyä ulkoilukuntoon luonnossa liikkujien ja lemmikkieläinten harmiksi. Puutiainen levittää borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta.

– Tiedetään, että kun maaperän lämpötila nousee yli neljän tai viiden asteen, niin aikuiset puutiaiset alkavat olla aktiivisia, kertoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

Vapalahden mukaan vähäluminen talvi on saattanut häiritä punkin talvehtimista. Se on saattanut myös verottaa pikkujyrsijöiden määrää ja sitä kautta vaikuttaa punkkien ravinnonsaantiin. Mitään punkkiennustetta Vapalahti ei kuitenkaan pysty tälle keväälle vielä antamaan.

Myöskään Turun yliopiston eläinmuseon amanuenssi Ritva Penttinen ei halua vielä lähteä ennustamaan punkkien runsautta.

– Emme ole tutkineet sitä, lisääntyvätkö vai vähenevätkö puutiaismäärät leudon talven jälkeen.

Ensimmäiset punkkihavainnot on kuitenkin Penttisen mukaan tänä keväänä jo tehty.

Turun yliopiston viime vuonna teettämän kartoituksen perusteella punkki on levinnyt jo Lapin eteläosiin saakka. Puutiaiskanta on vahva Ahvenanmaalla, Lounais-Suomessa ja Järvi-Suomessa. Sen sijaan Suomenselän alueella puutiaisia on harvemmassa.

Suomessa on viime vuosina tavattu paikoin myös taigapunkkia eli Siperian puutiaista. Se kantaa siperiantyypin TBE-virusta, jonka aiheuttama aivokuume on vakavampi kuin kotoisen puutiaisen levittämä tauti. Taigapunkin ja tavallisen punkin erottaminen on maallikolle lähes mahdotonta.

Turussa jatketaan tänä vuonna taigapunkin levinneisyyden selvittämistä. Vielä kevään aikana on tarkoitus julkistaa kampanja, jossa kansalaisia pyydetään lähettämään löytämiään punkkeja postissa yliopistolle tarkempiin tutkimuksiin.

– Punkin voi kääriä vaikka foliopaperiin ja taittaa sivut, ettei se putoa kirjekuoreen. Sitten vain kirje Turun yliopiston eläinmuseolle, Penttinen kertoo tulevasta punkkikeräyksestä.

TS–STT