Tutkimus: Liikunta ennen kouluikää voi olla avain hyviin Pisa-tuloksiin

Lasten liikunnan harrastaminen on kallistunut. Kuva: Riitta Salmi, TS
Lasten liikunnan harrastaminen on kallistunut. Kuva: Riitta Salmi, TS

Liikunnalla on havaittu olevan paljon positiivisia vaikutuksia alle kouluikäisille. Varhainen liikkuminen lisää terveyttä ja luo perustan hyvinvoivalle elämäntavalle, jonka vaikutus säilyy aikuisikään asti, muistutetaanHelsingin yliopiston tekemässä tutkimuksessa.

– Varhainen liikkuminen on tärkeä tekijä lapsen oppimisen, hahmotuksen ja havaintojen kehittymisessä, toteaa kasvatustieteen tohtori, dosentti Jyrki Reunamo Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisestä tiedekunnasta.

Reunamo tutkii ryhmineen kansainvälisessä projektissa alle kouluikäisten lasten liikkumista ja sen yhteyksiä oppimiseen. Liikkuminen saattaa olla avain entistä parempiin Pisa-tuloksiin, vaikka pohjimmiltaan kysymys onkin lapsuuteen kuuluvasta ilosta ja hyvinvoinnista, joka sivutuotteena tuottaa hyviä tuloksia. Liikkuminen on myös hyvä tuki lasten kaverisuhteiden kehittymisessä, itsetunnon vahvistumisessa ja onnistumisen kokemuksissa.

– Alle kouluikäisellä lapsella tulee olla runsaasti mahdollisuuksia monipuoliseen liikkumiseen ja liikkumisen perustaitojen oppimiseen, Reunamo sanoo. - Tulosten perusteella ryhdytään myös toimenpiteisiin, jotka voivat olla yksinkertaisiakin. Esimerkiksi matematiikassa voidaan kynä ja paperi korvata hiekkasäkeillä.

Tutkijat havainnoivat lapsia suomalaisissa ja taiwanilaisessa varhaiskasvatuksessa liikunnan ja motoriikan kehittymisen kannalta. Karkeamotorista tukea tarvitsevat lapset, joiden on vaikea oppia ajamaan polkupyörällä, jäävät muita lapsia useammin syrjään liikkumisesta. Tämä koskee erityisesti kömpelöitä poikia. Kun kömpelö lapsi saa vähemmän positiivisia liikunnallisia elämyksiä, hän usein alkaa vältellä liikkumista entistä enemmän.

Toisaalta tutkimuksessa kävi ilmi, että myös monet tytöt jäävät helposti syrjään liikkumisesta. Aikuisilla on jonkin verran taipumusta ohjata tyttöjä vähemmän ponnistelua vaativaan tekemiseen, jolloin tyttöjen liikkuminen jää helposti poikia vähäisemmäksi.

Lasten erilaisuus ja erilaiset kokemukset vaikuttavat liikkumiseen. Vetäytyvät lapset jäävät helposti syrjään liikkumisesta ja tämä näkyy lasten vähäisempänä liikunnallisena aktiivisuutena. Tällaista hiljaista vetäytymistä aikuisten on vaikeata huomata.

TS