Suomalaiset tekivät Vuoden betonirakenteen myös Saddamille

 Heikki Sirenin ja Kaija Sirenin kädenjällki näkyy Bagdadin konferenssipalatsissa. Arkistokuva palatsin esitteestä. Kuva: TS/ Robert Seger
Heikki Sirenin ja Kaija Sirenin kädenjällki näkyy Bagdadin konferenssipalatsissa. Arkistokuva palatsin esitteestä. Kuva: TS/ Robert Seger

Betoniteollisuus ry on jo 45 vuoden ajan valinnut teknisesti tai arkkitehtonisesti ansiokkaan rakennushankkeen Vuoden betonirakenteeksi.

Ensimmäinen palkittu oli Tampereen Näsinneula, seuraava Lahden suurmäki. Myöhemmistä tunnetaan muun muassa Heureka, Kiasma ja Turun uusi pääkirjasto.

Maailmalla kuuluisin voittaja lienee kuitenkin Sirénin arkkitehtipariskunnan Saddam Husseinille suunnittelema Bagdadin konferenssipalatsi. Se palvelee nykyään Irakin parlamentin eräänä kokoustilana.

– Onhan se erikoista, että isosisä suunnitteli aikanaan parlamentin ja niin tekivät näköjään vanhemmatkin, naurahtaa kolmannen polven arkkitehti Jukka Sirén.

Hänen isoisänsä Johan Sigfrid Sirén piirsi 1931 valmistuneen Suomen eduskuntatalon.

Heikki ja Kaija Sirén voittivat Bagdadin suunnittelu-urakan kansainvälisessä arkkitehtikilpailussa, joka pidettiin jo 1970-luvun lopulla. Talon myös rakensivat suomalaiset.

Urho Kekkosen Suomi oli Irakille poliittisesti mieluisa yhteistyölumppani, jolla oli maassa paljon rakennusurakoita. Irakissa työskenteli enimmillään niin paljon suomalaisia, että perheiden mukana olevia lapsia varten ylläpidettiin jopa suomalaista koulua.

Valtansa huipulla paistatellut Saddam tunnettiin vauraan öljyntuottajamaan diktaattorina, mutta ei vielä minään kansanmurhaajana.

Suunnittelija seurasi pommitusta tv:stä

Konferenssipalatsi tilattiin alunperin Sitoutumattomien maiden maailmankongressin pitopaikaksi. Rauhantapahtuma kuitenkin peruuntui isäntämaan hyökättyä 1980 naapurimaahansa Iraniin. Tuloksena oli kahdeksanvuotiseksi venynyt asemasota.

Palatsin rakennustyöt keskeytyivät, mutta ne aloitettiin uudestaan rintamalinjojen vakiinnuttua.

Niin tätä kuin muitakin suomalaisurakoita vaikeutti Irakin paahtava helle. Päivälämpötila nousi varjossakin 50 asteeseen, joten töitä tehtiin öisin ja betonia jäähdyteltiin jäämurskalla. Talo valmistui lopulta 1982.

Viime keväänä edesmennyt arkkitehti Heikki Sirén muisteli Turun Sanomien haastattelussa 1997, että palatsiin oli tilattu jopa äänestyslaitteet. Irakin sisäpolitiikassa niille ei ollut tuolloin juuri käyttöä.

Iranin vastaisen sodan päätyttyä Saddam päätti ratkaista kovia kokeneen maansa ongelmat kertaheitolla ja valtasi 1990 upporikkaan naapurinsa Kuwaitin. Vastatoimena alkaneessa Persianlahden sodassa myös Bagdadin konferenssipalatsiin osui kaksi täsmäpommia.

Heikki Sirén kertoi seuranneensa iskua satelliittikanavalta suorana lähetyksenä, mutta ei ollut ainakaan jälkikäteen moksiskaan.

– No sehän on helkkarinmoisen suuri rakennus, 260 000 kuutiometriä. Kyllä sinne pari pommiakin mahtuu. Ja ovat ne nyt sen kai saaneet jo vedenpitävään kuntoon, hän kommentoi Turun Sanomille 1997.

Parlamenttitaloon isketty, palatsiin ei

Palatsi oli vaaravyöhykkeessä myöhemminkin. Irakin ja Yhdysvaltain vihanpito johti 1990-luvun lopullakin satunnaisiin risteilyohjusiskuihin ja 2003 jälleen täysimittaiseen sotaan. Sen jälkeen Irak on tunnettu autopommien ja itsemurhaiskujen luvattuna maana. Parlamenttitaloonkin on isketty, konferenssipalatsiin sentään ei.

Tällä tietämällä Vuoden betonirakenne on kuitenkin vielä ehjä.

– Minun tietääkseni se on ihan kunnossa. Kävin maassa 1995 tai 1996. Silloin pommitusten tuhot oli korjattu ja talo oli tiptop, Jukka Sirén kertoo.

Suomella oli shaahin aikana hyvin lähellä saada suuria rakennusurakoita myös Iranista. Päänavauksena itseltään Alvar Aallolta oli tilattu Teheraniin kirjasto. Hanke raukesi kuitenkin 1970 shaahiparin Suomen-vierailulla, kun akateemikko oli erehtynyt hiprakassa taputtelemaan shaahitarta.

Skandaali paljastui vasta 1990-luvulla julkaistuista L.A. Puntilan päiväkirjamerkinnöistä.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.