MTT ja Evira: Neonikotinoideista ei akuuttia haittaa mehiläisille

Mehiläisille vaaralliset hyönteistorjunta-aineet kiellettiin Euroopan unionissa joulukuussa 2013. AFP/ANDERS WIKLUND
Mehiläisille vaaralliset hyönteistorjunta-aineet kiellettiin Euroopan unionissa joulukuussa 2013. AFP/ANDERS WIKLUND

Neonikotinoidien käytön vaikutuksia mehiläisiin suomalaisessa öljykasvien kasvinsuojelussa selvitetään Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Neomehi-hankkeessa.

Tutkijat arvioivat ensimmäisten koetulosten perusteella, ettei neonikotinoidien käytöstä näyttäisi olevan akuuttia haittaa mehiläisille.

EU kielsi tuholaisten torjunta-aine neonikotinoidin, koska sen epäillään tappavan mehiläisiä. Kielto tuli voimaan joulukuun alussa 2013. Suomessa se koskee käytännössä vain rypsin ja rapsin viljelijöitä.

MTT:n ja Eviran mukaan keväällä 2013 käynnistyneen hankkeen ensimmäisten tulosten perusteella neonikotinoideja sisältävien peittausaineiden käytöstä ei näyttäisi olevan akuuttia haittaa mehiläisille.

– Alustavasti siementen peittauksella eli torjunta-ainekäsittelyillä ei ole havaittu olevan yhteyttä mehiläispesien menestykseen. Myös mitatut torjunta-aineiden jäämäpitoisuudet ovat olleet hyvin alhaisia ja riskirajojen alapuolella, MTT ja Evira sanovat tiedotteessaan.

Neonikotinoideja sisältäviä kasvinsuojeluaineita käytetään tavanomaisen rypsin ja rapsin viljelyssä siementen peittaukseen torjumaan taimivaiheen tuhohyönteisiä. Aineita käytetään myös ruiskutteena lähellä kasvin kukinta-aikaa torjumaan lähinnä rapsikuoriaisia.

Neonikotinoidit tulivat käyttöön Suomessa 2000-luvun alussa. Peittausaineissa ei ole tällä hetkellä korvaavia vaihtoehtoja neonikotinoideille.

Kaksivuotisessa Neomehi-hankkeessa perustettiin mehiläistarhat viiteen eri kohteeseen rypsipeltojen välittömään läheisyyteen. Tutkimuksessa selvitetään vielä kuluvan vuoden aikana muun muassa, vaikuttavatko neonikotinoideja sisältävät kasvinsuojeluaineet pölytyspalvelussa käytettävien mehiläispesien menestykseen. Samoin selvitetään neonikotinoidien jäämiä rypsikasvustosta, medestä, siitepölystä, hunajasta ja mehiläisistä.

Hankkeessa kartoitetaan myös, liittyykö mehiläispesän sijainti lähellä rypsipeltoa pesäkuolemiin ja mehiläistauteihin. Tässä hyödynnetään samaan aikaan meneillään olevan, EU:n koordinoiman mehiläisten terveyden seurantaohjelman tuloksia, joista Suomessa vastaa Evira.

Tutkimus jatkuu uusilla kenttäkokeilla ensi kesänä. Parhaillaan hankkeessa seurataan, miten mehiläispesät talvehtivat. Hankkeen loppuraportti valmistuu alkuvuonna 2015.

TS

Kirjoita uusi viesti



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Eipäs leikitä!
Vaikka neonikotinoidit eivät vaikuta akuutisti pölyttäjiin, tulisi silti kaikki aineet, mitkä vaarantavat pölyttäjät, kieltää, kunnes pitkäaikaisvaikutukset selviävät.

Me nimittäin tulemme toimeen ilman neonikotinoidien antamaa lisäkasvua, mutta ilman mehiläisiä emme tule. Asia on tärkeämpi kuin vaikkapa freonit ja torjuttu otsonikato, ihmisoikeudet, ilmastonmuutos tai ydinaseeton maailma.
Kirjoita vastaus viestiin



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »