Suomessa yli 23 000 pilaantuneeksi epäiltyä maa-aluetta

Kuvassa suljetun huoltoaseman maaperän kunnostusta Helsingin Kulosaaressa 5. marraskuuta 2002. Lehtikuva/ Martti Kainulainen
Kuvassa suljetun huoltoaseman maaperän kunnostusta Helsingin Kulosaaressa 5. marraskuuta 2002. Lehtikuva/ Martti Kainulainen

Suomessa on noin 23 900 pilaantuneeksi epäiltyä, todettua tai jo kunnostettua maa-aluetta, kertoo Suomen ympäristökeskuksen tekemä tuore selvitys.

Lukumäärä on yli kaksinkertainen vuoteen 1994 verrattuna ja kasvaa edelleen kartoitusten edetessä. Joka kolmannessa kohteessa maaperää mahdollisesti pilaava toiminta jatkuu.

– Jos maa-alueiden arviointi ja kunnostus etenee nykyisellä vauhdilla, kaikkien alueiden arviointiin ja tärkeimpien kunnostamiseen menee vähintään sata vuotta, erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.

Selvityksen mukaan pilaantuneen maaperän tutkimisesta ja kunnostamisesta arvioidaan syntyvän noin neljän miljardin euron kustannukset. Noin 60 prosenttia lankeaa pilaajien ja alueiden haltijoiden maksettavaksi.

Yleisimmät maaperää pilaavat syyt ovat polttoaineiden jakelu, kaatopaikat sekä moottoriajoneuvojen huolto ja korjaus. Laaja-alaisia pilaantuneita maita löytyy muunmuassa teollisuus-, varasto- ja kaivosalueilta sekä ampumaradoilta. Pienetkin kohteet, esimerkiksi kemialliset pesulat ovat saattaneet pilata laajalti ympäristöä ja erityisesti pohjavettä.

Pilaantuneita maita on eniten eteläisessä Suomessa ja rannikkoalueilla, jonne teollisuus, yritystoiminta ja asutus ovat keskittyneet.

TS

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.