Väkivalta

Kansallinen rikosuhritutkimus: Suomalaiset kokeneet vähemmän väkivaltaa korona-aikana

Riitta Salmi
Kuvituskuva ei liity juttuun.
Kuvituskuva ei liity juttuun.

Väkivaltaa kokeneiden suomalaisten osuus on vähentynyt selvästi, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.

Korona-ajan vaikutukset näkyvät ennen kaikkea fyysistä väkivaltaa kokeneiden osuuden laskuna. Omaisuusrikosten ja seksuaalisen väkivallan osalta ei kuitenkaan havaittu vastaavaa laskua, vaan tulokset pysyivät aiempien vuosien tasolla.

Vuoden 2020 Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan neljä prosenttia 15–74-vuotiaista Suomessa asuvista henkilöistä oli joutunut läimäisyn tai sitä vakavamman väkivallan kohteeksi. Nuoret olivat kokeneet fyysistä väkivaltaa selvästi vanhempia ikäryhmiä enemmän.

Miehet kokivat naisia yleisemmin väkivallalla uhkaamista, kun taas naiset kokivat yleisemmin eri fyysisen väkivallan muotoja.

– Fyysistä väkivaltaa tai uhkailua kokeneiden osuudet laskivat edellisvuosiin verrattuna. Laskua havaittiin sekä miesten että naisten kohdalla, mutta lasku oli voimakkaampaa miesten osalta, sanoo yliopistonlehtori Matti Näsi Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Miehet kokivat uhkailua ja väkivaltaa yleisimmin julkisilla paikoilla. Vuonna 2020 miesten kokema väkivalta julkisilla paikoilla ja omassa asunnossa väheni aiempiin vuosiin verrattuna ja oli miltei puolet alhaisemmalla tasolla kuin vuonna 2012.

Vuoden 2020 kyselyssä joka neljäs vastaajista ilmoitti pelänneensä väkivallan uhriksi joutumista iltaisin kodin ulkopuolella kuluneen vuoden aikana. Katuväkivaltaa pelänneiden osuus on laskenut vuodesta 2017 noin seitsemän prosenttiyksikköä.

Työtehtävissä kohdattujen uhkailu- ja väkivaltatilanteiden yleisyys lisääntyi naisten osalta ajanjaksolla 2012–2018, mutta vuonna 2020 se oli mittaushistorian alhaisimmalla tasolla.

Myös työpaikkaväkivallan pelko on laskenut viime vuosina, vastaajista 12 prosenttia koki pelkoa työpaikkaväkivallasta vuonna 2020.

Polkupyörävarkaudet ja autoihin kohdistuneet vahingonteot olivat yleisimmät kotitalouksien omaisuuteen kohdistuneet rikokset.

– Kotitalouteen kohdistuvien omaisuusrikosten yleisyys oli varsin samalla tasolla kuin aikaisempina vuosina, sanoo Näsi.

Yksityishenkilöihin kohdistuneista rikoksista yleisimpiä ovat tavaran tai palvelun ostamiseen liittyvät huijaukset sekä henkilötietojen urkinta tai väärinkäyttö. Vuoden 2020 kyselyssä tavaran tai palvelun ostamiseen liittyneestä huijauksesta ilmoitti viisi prosenttia vastaajista ja henkilötietojen urkinnasta ja väärinkäytöstä kolme prosenttia.

Kansallinen rikosuhritutkimus on Helsingin yliopiston yhteydessä toimivan Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin toteuttama kansallisesti edustava kyselytutkimus, joka on toteutettu vuosina 2012–2020. Vuoden 2020 kyselyyn vastasi 5806 Suomessa vakituisesti asuvaa 15–74-vuotiasta henkilöä, vastausprosentin ollessa 29,8 prosenttia.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.