Koronatestit

Koronatestauksessa halutaan hyödyntää laajemmin kotitestejä: Lieväoireisia kahdesti rokotettuja ei lähtökohtaisesti enää testata

Marttiina Sairanen
Kahdesti rokotetun tulee sairastaa flunssa kotona, mutta testiin ei tarvitse enää välttämättä hakeutua.
Kahdesti rokotetun tulee sairastaa flunssa kotona, mutta testiin ei tarvitse enää välttämättä hakeutua.

Koronaviruksen testaus- ja jäljitysstrategia päivitettiin ajan tasalle.

Merkittävin muutos koskee kahdesti rokotettuja, joiden ei lieväoireisina tarvitse enää hakeutua testiin, mikäli paikallinen epidemiatilanne sen sallii.

Muun muassa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on päivittänyt koronanäytteenottokriteereitään niin, ettei kahdesti rokotettujen tarvitse hakeutua testiin, jos hengitystieinfektion oireet ovat lieviä.

Riittävää testauskapasiteettia ja -valmiutta ylläpidetään jatkossakin, jotta mahdollisiin uusiin epidemia-aaltoihin pystytään vastaamaan.

Näyte on jatkossa perusteltua ottaa ainakin rokottamattomilta sekä yhden rokotteen saaneilta henkilöiltä, joilla on koronavirusinfektioon viittaavia oireita. Testi tulee ottaa myös sellaisilta oireisilta rokottamattomilta henkilöiltä, jotka ovat sairastaneet koronaviruksen yli puoli vuotta sitten.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myös oireisia kahdesti rokotettuja ja alle 12-vuotiaita lapsia on perusteltua testata tietyissä tilanteissa, kuten altistumistapauksissa.

Perhe- ja palveluministeri Krista Kiuru korostaa, että jatkossakin kaikilla henkilöillä iästä riippumatta on oikeus päästä koronavirustestiin, mikäli sopivia oireita esiintyy tai on syytä epäillä koronavirustartuntaa.

Jatkossa Suomessa hyödynnetään entistä enemmän antigeeni- ja PCR-pikatestejä. Samalla arvioidaan antigeenitestien laajempaa käyttömahdollisuutta paikallisten epidemiaryppäiden tartuntojen selvittämisessä.

Kansalaisia ohjeistetaan myös kotitestien käyttöön liittyen. Ministeri Kiurun mukaan Suomessa suuri kysymys tulee olemaan, haluavatko ihmiset jatkossa varmistaa terveydentilansa itse kotitestien avulla.

– Omaehtoinen testaus on hyvin yleistä eri maissa ja tähän suuntaan Suomessakin testaus- ja jäljitysstrategiaa ollaan viemässä, Kiuru kertoo tiedotustilaisuudessa.

Koronatestausvalmiuden kansallisen koordinaatioryhmän puheenjohtaja, johtajaylilääkäri Mikko Pietilä kuitenkin muistuttaa, että kotitestauksen tulosten perusteella ei voida esimerkiksi tehdä karanteenipäätöstä.

– Positiivinen tulos on varmistettava PCR-testillä, Pietilä sanoo.

Myös jäljitystoimintaa ylläpidetään ja kehitetään tulevaisuudessakin.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) osastopäällikön Taneli Puumalaisen mukaan jäljitystä pyritään kohdentamaan niin, että se olisi mahdollisimman tehokasta ja ajantasaista.

– Mitään määrällistä arviota jäljityksen vähentämisestä ei voi antaa, Puumalainen toteaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Johtajaylilääkäri Mikko Pietilä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä kertoo, että maakunnan alueella on tällä hetkellä satoja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kiinni testaus- ja jäljitystyössä.

Pietilän mukaan tulevat muutokset ovat asteittaisia, eikä testauskapasiteettia olla laskemassa välittömästi.

Dramaattista muutosta ei siis yhdessä yössä ole tapahtumassa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.