Henkirikokset

Koskelan murhasta tuomiot kolmelle – pisin rangaistus yli 10 vuotta vankeutta

Miikka Kiminki

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi perjantaina kolme tekoaikaan 16-vuotiasta poikaa vankeuteen Helsingin Koskelassa joulukuussa tehdystä murhasta. Myös uhri oli 16-vuotias poika.

Käräjäoikeus katsoi, ettei tuomituilla ollut tarkoitusta tappaa uhria, mutta heidän täytyi pitää varsin todennäköisenä, että uhri kuolee heidän menettelynsä seurauksena.

– Vastaajilla on ollut yhteisymmärrys tekoon, ja he ovat osallistuneet siihen tavalla, jota käräjäoikeus on pitänyt yhdessä tehtynä. Tekotapaa on pidetty erityisen raakana ja julmana. Tekijöitä on ollut kolme, väkivaltaa on kohdistettu (uhriin) yli kolme tuntia ja teossa on käytetty tekovälineitä, käräjäoikeus totesi.

Käräjäoikeuden mukaan teon vaikuttimet jäivät tarkemmin selvittämättä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Osallistuivat väkivaltaan eri määrin

Käräjäoikeus huomioi kunkin tuomitun kohdalla heidän osallisuutensa tekoon, joka vaikutti osaltaan syyllisyyden määrään ja siten tuomitun rangaistuksen pituuteen.

Käräjäoikeuden mukaan eniten väkivaltaa tehnyt, sittemmin 17 vuotta täyttänyt poika tuomittiin kymmenen vuoden ja yhden kuukauden vankeuteen. Häntä vähemmän väkivaltaan osallistunut, yhä 16-vuotias poika sai yhdeksän vuoden ja kahden kuukauden tuomion.

Lievimmän rangaistuksen käräjäoikeus langetti toiselle sittemmin 17 vuotta täyttäneelle pojalle, joka oikeuden mukaan kohdisti uhriin merkittävästi vähemmän väkivaltaa kuin kaksi muuta tuomittua ja joka ei ollut tapahtumapaikalla koko aikaa. Hän sai kahdeksan vuoden ja kahden kuukauden tuomion.

Lisäksi käräjäoikeus määräsi heidät maksamaan yhteisvastuullisesti kummallekin uhrin vanhemmalle kärsimyskorvausta 12 000 euroa.

Murhan lisäksi heidät tuomittiin erinäisistä muista, viime syksyn ja alkutalven aikana samaan uhriin kohdistuneista rikoksista, muun muassa pahoinpitelyistä. Syyttäjä oli vaatinut heille 12 vuoden, 11 vuoden sekä yhdeksän ja puolen vuoden vankeusrangaistuksia.

Puolustus vetosi ikään ja päihtymykseen

Tuomituille tehtiin käräjäkäsittelyn aikana mielentilatutkimus, jonka mukaan he olivat tapahtuma-aikaan syyntakeisia eli ymmärsivät tekonsa.

Oikeudessa syytetyt kiistivät murhan, mutta myönsivät väkivallan vähäisempinä rikoksina. Puolustus vetosi oikeudenkäynnissä muun muassa tuomittujen nuoreen ikään sekä siihen, että he olivat kertomansa mukaan tekohetkellä päihtyneitä.

Oikeuden mukaan ikä tai päihtymys eivät estäneet tuomittuja ymmärtämästä, mitä he olivat tekemässä, tai havaitsemasta uhrin vammoja ja niiden seurauksia.

– (Uhrin) saamat vammat ja (uhrin) kunto ovat olleet humalassa olleellekin yksinkertaisia seikkoja havaita, oikeus katsoi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Julkisuus ei lieventänyt rangaistuksia

Puolustuksen mukaan rangaistusta mitatessa olisi pitänyt myös huomioida lieventävänä seikkana tapauksen saama poikkeuksellinen julkisuus ja sen aiheuttamat lieveilmiöt. Tuomitut ovat kertoneet, että heidän nimiään on levitelty sosiaalisessa mediassa ja yksi heistä oli läheisineen saanut kirjeitä, joissa oli uhkaava sävy.

Oikeus katsoi, että koska kyseessä oli poikkeuksellinen ja vakava nuorten henkilöiden tekemä henkirikos, johon liittyi nöyryyttäviä ja halventavia piirteitä, on selvää, että teosta ja siihen johtaneista syistä käydään julkisuudessa laajaa keskustelua.

– Asian käsittely tiedotusvälineissä ei ole ollut poikkeuksellista eikä se ole saanut epäillyn rikoksen laatuun nähden poikkeuksellisia tai kohtuuttomia mittasuhteita -- (Tuomitut) ovat voineet varautua myös sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun. (Senkään) ei ole osoitettu saaneen rikosten laatuun nähden kohtuuttomia mittasuhteita, oikeus katsoi.

Alaikäisten murhatuomiot ovat Suomessa erittäin harvinaisia. Alaikäistä ei voi tuomita murhasta elinkautiseen, vaan pisin mahdollinen vankeusrangaistus on 12 vuotta. Lisäksi ensikertalaisena tuomittu alaikäinen pääsee ehdonalaiseen vapauteen kärsittyään rangaistuksestaan kolmanneksen.

Rangaistuksessa huomioidaan myös tutkintavankeudessa vietetty aika. Kolmikko on ollut vangittuna joulukuusta lähtien. Perjantaina käräjäoikeus myös määräsi heidät pidettäväksi vangittuina.

Pitkäaikaista ja voimakasta väkivaltaa

Kaksi pojista tunsi uhrin päiväkodista lähtien. Kolmas, pisimmän tuomion saanut poika tutustui tähän vasta viime syksynä. Oikeuden mukaan kolmikko kohdisti uhriin pitkäaikaista, moninaista ja voimakasta väkivaltaa.

Pojat kokoontuivat puistoon perjantaina 4. joulukuuta yhden syytetyn syntymäpäivän takia. Oikeuden mukaan syytetyt suunnittelivat ennakkoon juottavansa uhrin humalaan ja kohdistavansa tähän väkivaltaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Väkivalta kesti oikeuden mukaan noin kolme tuntia. Sen jälkeen syytetyt poistuivat paikalta ja jättivät tiedottoman uhrin makaamaan maahan. Oikeuden mukaan uhrin kehossa oli yli sata vammaa. Kuolemansyylausunnon mukaan hän kuoli vammoihinsa vasta tunteja väkivallan jälkeen.

Henkirikos paljastui, kun rakennusmies löysi uhrin ruumiin ulkoa maanantaiaamuna 7. joulukuuta.

STT ei julkaise tuomittujen nimiä heidän alaikäisyytensä takia. Journalistin ohjeet, joihin STT on sitoutunut, edellyttävät erityistä pidättyväisyyttä alaikäisen tuomitun henkilöllisyyden paljastamisessa.

Nimien julkaisemisesta pidättäytyminen ei ole kannanotto teon tuomittavuuteen. Rikos on poikkeuksellisen vakava ja ymmärrettävästi järkyttänyt yhteiskuntaa laajasti. Tuomioistuin päättää siitä, mikä on rikoksentekijälle oikeudenmukainen rangaistus. Nimen julkaisu mediassa ei ole rangaistus, eikä median tule sitä sellaisena käyttää.

Yksi keskeisistä rikosseuraamuksen tavoitteista on ihmisen valmentaminen rikoksettomaan elämään. Nuorten kohdalla tämän tavoitteen voidaan katsoa olevan erityisen tärkeä. Alaikäisen nimen julkaisusta pidättäytymistä puoltaa näin se, että tällä on rangaistuksen kärsimisen jälkeen mahdollisuus päästä yhteiskunnan jäseneksi.