Hornetin ohjuskaupat olivat tiukan väännön takana

Hornetit taivaalla. Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho
Hornetit taivaalla. Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Hornet-hävittäjäkaupat Yhdysvalloista vaativat aikanaan kovaa diplomaattista rutistusta, paljastaa Suomen entinen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Jukka Valtasaari tuoreissa muistelmissaan.

Valtasaaren ja puolisonsa Etel Valtasaaren kirjoittama teos Suurlähettiläänä suurvallassa (Docendo) paljastaa, että ohjuksista muodostui Suomelle kynnyskysymys. Suomi vaati, että Hornetien pääaseena tulisi olla nykyaikaisinta teknologiaa edustava Amraam-ohjus.

Ohjuksen vientiluvan käsittely oli kuitenkin kesken Nato-maissa. Pentagonin intresseissä oli pitää huolta oman kaluston ylivertaisuudesta ja myydä muille kakkosluokan tavaraa.

Valtasaari kertoo kysyneensä neuvoa silloiselta puolustusministeriön kansliapäälliköltä Aimo Pajuselta.

– Sovimme vuorosanoista siltä pohjalta, että moderni hävittäjäkone on tiukassa paikassa vain yhtä hyvä tai yhtä huono kuin sen ohjus on. Toiseksi paras ohjus ei siis käynyt.

Tapaamisessa apulaispuolustusministeri John Deutschin kanssa Valtasaari löi argumenttinsa pöytään.

– Kun näin hänen katseensa alkavan harhailla, sanoin: Emme me osta hävittäjiä huviajoa varten, sillä jos naapurilla on parempi ohjus, lentäminen on vaarallista.

Deutsch muistutti, ettei ohjuksia ole vielä lisensioitu edes Nato-maille. Valtasaari kertoo vastanneensa, että ”nyt on suomalainen tilaus kyseessä, enkä tiedä, mitä Nato on hankkimassa”. Argumentit tehosivat, ja ohjusten Nato-lisenssiä joudutettiin.

Jukka ja Etel Valtasaari olivat Suomen suurlähettiläspariskuntana Yhdysvalloissa kahteen otteeseen, vuosina 1988–1996 ja 2001–2005.

Valtasaari muistuttaa kirjan saatesanoissa, että Yhdysvallat on välttämätön valtio Suomelle vastakin, vaikka sen ulkopolitiikka on entistä valikoivampaa. Talouden kasvu säilyy Yhdysvalloissa nopeampana kuin Euroopassa.

– Neljä maailman kymmenestä johtavasta innovaatioita tuottavasta huippuyliopistosta sijaitsee Yhdysvalloissa. Ikärakenne on edullinen Kiinaan, Japaniin ja Eurooppaan verrattuna. Liuskekaasun ja -öljyn löytyminen omasta maaperästä muuttaa maailman energiatasapainoa Yhdysvaltojen eduksi, hän luettelee.

TS–STT