Sähkö

Sähköiskun voi saada myös purjeveneen mastosta tai onkivavasta ilmajohdon läheisyydessä

Päivi Kosonen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) varoittaa syystuulien ja -myrskyjen myötä saapuneista vaaroista liittyen sähkövirtaan. Tukes muistuttaa, että maahan pudonneisiin ilmajohtoihin ei missään tapauksessa saa koskea eikä esimerkiksi sähkölinjalle kaatunutta puuta saa poistaa itse. Myös niissä on sähköiskun vaara, sillä maahan putoaminenkaan ei välttämättä aiheuta sähköjen katkeamista. Maahan pudonneen ilmajohdon tai sähkölinjalle kaatuneen puun huomatessaan täytyy poistua paikalta ja ilmoittaa siitä aina välittömästi alueen sähkönjakelua hoitavalle verkkoyhtiölle.

– Maassa oleva jännitteinen sähköjohto voi aiheuttaa vaarallisen askeljännitteen, jolloin sähköiskun voi saada johdon lähellä liikkuessa, sanoo Tukesin ylitarkastaja Hennamari Valkeinen tiedotteessa.

Tukesin tietoon tulee vuosittain myös ilmajohtoihin liittyviä työtapaturmia. Tyypillisiä onnettomuustapauksia ovat esimerkiksi kaivinkoneen tai muun työkoneen osuminen ilmajohtoon ja siitä seurannut sähköisku. Viimeksi vuonna 2017 kaksi ihmistä kuoli sähköiskuun työskennellessään ilmajohtojen lähellä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tukesin ylitarkastaja Ville Huurinainen kertoo, että ilmajohtojen lähellä sähkö voi hypätä ilmavälin yli sähköä johtavaan esineeseen tai ihmiseen.

– Tällöin syntyy jatkuva sähköpurkaus, jota kutsutaan myös valokaareksi. Vaarallinen alue on muutaman metrin etäisyydellä ilmajohdosta johdon jännitteestä riippuen.

Suuremmilla jännitteillä myös valokaaren vaara ulottuu kauemmas ilmajohdosta. Sähkö etsii helpoimman reitin maahan ja se voi tapahtua myös ihmisen kautta.

– Ilmajohtotapaturman seuraukset voivat olla vakavia: uhri saa usein vaikeita palovammoja ja pahimmassa tapauksessa menehtyy saamiinsa vammoihin tai putoamisen seurauksena, Huurinainen varoittaa.

Tukesin mukaan kesäkaudella hiilikuituiset onkivavat ja purjeveneet voivat aiheuttaa hengenvaaran ilmajohtojen läheisyydessä. Jos pystyasennossa oleva onkivapa tai purjeveneen masto osuu tarpeeksi lähelle ilmajohtoa, sähkö voi hypätä esineeseen ja aiheuttaa käyttäjälle kuolemaan johtavan sähköiskun. Sähköiskuun ei tarvita edes kosketusta.

– Vaaran välttämiseksi onkivapa kannattaakin kuljettaa vaaka-asennossa, varsinkin jos liikkuu sen kanssa ilmajohtojen lähellä. Veneillessä on noudatettava vesireiteillä olevia varoitustauluja ilmajohtojen turvallisista alituskorkeuksista. On myös hyvä tietää oman purjeveneen korkeus, kertoo Huurinainen.

Tänä kesänä Paraisilla purjeveneen masto osui sähköjohtoon vaurioittaen sähköverkkoa.

Vuosittain Tukesin tietoon tulee yhdestä kahteen onnettomuustapausta, joissa henkilö on saanut surmansa kiivettyään junan katolle. Tällaiset onnettomuudet ovat valitettavasti yleistyneet 2010-luvulla. Viimeisin kuolemantapaus on vuodelta 2018, jolloin nuori henkilö loukkaantui valokaaren seurauksena vakavasti kiivettyään junan katolle ja menehtyi myöhemmin saamiinsa vammoihin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hengenvaara johtuu junan ajolangan suuresta jännitteestä, josta jo lähelle kiivetessä voi saada kuolettavan valokaaren.

– Junien katolla on tappava 25 000 voltin jännite ympäri vuorokauden. Jännite on niin suuri, että pelkästään lähietäisyydelle meneminen on hengenvaarallista. Tappava jännite voi olla muissakin rakenteen osissa kuin vain radan yläpuolella kulkevissa sähköjohdoissa. Esimerkiksi sähköjohdon ripustuskehikoista saa myös hengenvaarallisen sähköiskun, sanoo Huurinainen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.