Koronakatsaus

Long covid vaivaa jopa 80 prosenttia koronapotilaista: Kiurun mukaan sen ei pitäisi viivästyttää rajoitusten poistumista

Arttu Laitala
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) oli tänään paikalla pitkäkestoista koronatautia koskevassa tiedotustilaisuudessa. Arkistokuva.
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) oli tänään paikalla pitkäkestoista koronatautia koskevassa tiedotustilaisuudessa. Arkistokuva.

Sosiaali- ja terveysministeriön tänään pitämässä tiedotustilaisuudessa julkistettiin long covidiin eli pitkäkestoiseen koronavirustautiin erikoistunut kansallinen asiantuntijaryhmä.

Ryhmän tarkoituksena on seurata ja analysoida sekä kansainvälistä että kotimaista taudista saatavaa tietoa ja tutkimusta sekä muodostaa asiantuntijanäkemys pitkittyneestä koronasta ja sen hoidosta.

Ryhmä muun muassa tutkii, miten pitkäkestoista koronatautia tulisi diagnosoida, hoitaa ja kuntouttaa sekä miten sen hoito organisoidaan Suomessa. Lisäksi ryhmän tehtävänä on antaa toimenpide-ehdotuksia ja lausuntoja päätöksenteon tueksi.

Ryhmän puheenjohtajaksi nimitettiin neurologian professori Risto O. Roine. Kaikki ryhmän jäsenet ovat lääketieteen asiantuntijoita. Tiedotustilaisuudessa asiantuntijat kertoivat, mitä pitkittyneestä koronataudista tähän mennessä tiedetään.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ensimmäiset raportit pitkittyneestä koronataudista saatiin kesällä 2020. Tämän vuoden elokuussa julkaistussa kansainvälisessä meta-analyysissa selvisi, että 80 prosentille koronavirukseen sairastuneista henkilöistä kehittyi vähintään yksi pidempään jatkunut oire. Tutkimuksissa oli mukana 47 910 potilasta, joiden ikähaarukka oli 17-87 vuotta.

Suomessa vähintään 10 prosenttia sairastuneista kärsii pitkittyneistä oireista.

Yleisimpiä oireita ovat uupumus, päänsärky, tarkkaavaisuushäiriöt, hiustenlähtö ja hengitysvaikeudet. Altistavia tekijöitä pitkittyneille oireille ovat naissukupuoli, ylipaino, krooninen keuhkosairaus ja diabetes. Pitkittynyttä koronatautia esiintyy kaiken ikäisillä, tosin lapsilla se on harvinaisempaa.

Vaikka sairaalahoitoon joutuneilla on suurempi riski sairastua pitkittyneeseen tautiin, myös koronan lieväoireisina tai oireettomina sairastaneet voivat kärsiä pitkästä taudista.

– Lievän taudin sairastaneilla nuorilla jopa 70 prosentilla on todettu kuusi kuukautta kestäneitä oireita, Risto O. Roine kertoo.

– Long covidista tiedetään varsin paljon. Usein sanotaan, että siitä ei tiedetä vielä mitään, mutta se ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa, hän toteaa.

Edelleen on kuitenkin paljon asioita, mitä pitkäkestoisesta koronataudista ei tiedetä. Taudille ei ole määritelty vielä laajasti hyväksyttyjä kriteereitä. Ne ovat parhaillaan Maailman terveysjärjestön eli WHO:n valmistelussa.

Suomessa on potilaita, jotka ovat kärsineet koronaoireista yli puolitoista vuotta. Potilaiden tarkkaa lukumäärää ei tiedetä.

Yhdysvaltojen ja Britannian terveysviranomaiset ovat määritelleet taudin yhdeksi tärkeimmistä työikäisen väestön kansanterveyttä uhkaavista tekijöistä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Long covid on erittäin merkittävä maailmanlaajuinen haaste, ja se näyttäytyy maailmalla ehkä vielä merkittävämpänä kuin mitä meillä, sanoo Roine.

Taudin aiheuttama täydellinen työkyvyttömyys on harvinaista. Suurin osa pitkittyneistä oireista on lieviä tai keskivaikeita. Roineen arvion mukaan Suomessa on muutamia tuhansia potilaita, joilla on vakavia toimintakyvyn rajoitteita pitkäkestoiseen koronaan liittyen.

Ministeri Krista Kiuru ja Risto Roine ovat yhtä mieltä siitä, että taloudellisia vaikutuksia on odotettavissa.

– Useimmilla, ellei lähes kaikilla, työkyky on kuitenkin enemmän tai vähemmän alentunut. Jonkinlainen tuottavuuden lasku on odotettavissa, Roine kertoo.

Yhdysvalloissa taloudellisten kustannusten on arvioitu ylittävän kymmenessä vuodessa neljätuhatta miljardia Yhdysvaltain dollaria.

– Jos Yhdysvaltojen kieltämättä hurjalta tuntuvat kustannukset suhteutetaan Suomen oloihin ja potilasmääriin, niin silloin päästäisiin noin miljardin vuosikustannuksiin. Ehkei ihan siihen jouduta, mutta kyseessä ei ole mikään merkityksetön asia, Roine varoittaa.

– Kyllä tässä myös taloudellisia vaikutuksia tulee. Ne on selvitettävä, Kiuru puolestaan myöntää.

Hybridistrategian päivittämisessä on Kiurun mukaan arvioitu myös pitkittynyttä koronavirustautia. Ministeri kertaa, että rokotukset ovat avain yhteiskunnan avaamiseen.

– Tältä osin haluaisin pitää pitkäaikaisia koronaoireita sairastavien ihmisten kokonaisuuden ikään kuin ulkona hybridistrategian visiosta, Kiuru sanoo.

Ministerin mukaan edelleen tähtäimessä on, että nykymittaisista rajoituksista voitaisiin luopua lokakuussa. Haasteena on pelko siitä, että tartuntaluvut ovat rokotuskattavuudesta huolimatta vielä silloinkin liian korkealla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Risto Roineen mukaan long covid -asiantuntijaryhmän tavoitteena on saada viimeistään vuoden loppuun mennessä valmiiksi väliarvio siitä, miten pitkittyneistä oireista kärsivät henkilöt vaikuttavat tulevaisuuden päätöksentekoon.

Täydennetty juttua 25.8. kello 16.30: Lisätty tieto koronan pitkäaikaisista oireista kärsivien määrä Suomessa.

Lue myös: Turussa koronatartuntoja etenkin ulkomaan matkailusta, samasta taloudesta ja lähipiiristä – ravintolatartunnat vähentyneet selvästi


Fakta

Kansallisen long covid -asiantuntijaryhmän jäsenet

Risto O. Roine, neurologian professori (puheenjohtaja)

Markus Perola, tutkimusprofessori (THL)

Mika Rämet, lastentautiopin ja kokeellisen immunologian professori

Ilkka Julkunen, virologian professori

Jarmo Oksi, sisätautien professori

Seppo Parkkila, anatomian professori

Johanna Hästbacka, tehohoidon dosentti

Aki Hietaharju, neurologian dosentti

Terhi Tapiainen, lastentautiopin professori

Tiina Heliö, kardiologian dosentti

Jere Reijula, LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri

Risto Vataja, linjajohtaja (HUS)

Helena Liira, ylilääkäri (HUS)

Markku Partinen, professori, Terveystalo

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Sepponen
Jepjep
Noita oireita on nyt 99% suomalaisista ihan muutenkin. Yli puolet ylipainoisia viel päälle. Ei siihen koronaa tarvitse. Oliko niin et 33% nuorista naisista syö mielialalääkkeitä. Turha tässä tehdä kärpäsestä härkästä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Aimäävai?
Vast: Jepjep
Kiitämme lääketieteen tohtori Sepposta, kun hän näin suvaitsi jakaa tieteellistä tietämystään meille oppimattomille, muiden kiireidensä ohella.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.