Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

THL tutkii ympäristömyrkkyjä äidinmaidosta

Jane Iltanen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kerää äidinmaitonäytteitä selvittääkseen, miten suomalaiset äidit ja lapset altistuvat ympäristömyrkyille. Äitejä rekrytoidaan tutkimukseen Helsingin Naistenklinikalla, Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja Rovaniemellä Lapin keskussairaalassa. Kiinnostus kohdistuu esimerkiksi dioksiineihin, PCB-yhdisteisiin, palonestoaineisiin, fluorattuihin pintakäsittelyaineisiin ja muovin lisäaineisiin.

– Tulokset auttavat meitä selvittämään, miten suomalaisten lasten ja aikuisten altistuminen ympäristömyrkyille on muuttunut viime vuosikymmeninä, miten ravitsemus ja muut tekijät vaikuttavat altistumiseen ja miten altistumista voidaan edelleen vähentää. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien ravitsemusneuvonnassa sekä rintaruokinnan edistämisessä, kertoo THL:n tutkimusprofessori Hannu Kiviranta tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tavoitteena on löytää sata osallistujaa jokaiselta paikkakunnalta.

– Synnyttänyt äiti osallistuu tutkimukseen niin, että hän kerää kotona usean viikon aikana yhteensä 100 millilitraa äidinmaitoa näytepulloon ja täyttää ravintokyselylomakkeen. Äidit postittavat nämä THL:ään Kuopioon näytteiden analysointia varten, ja myöhemmin he saavat kuulla omat tuloksensa. Maitoa saa kerätä vain silloin, jos lapselta jää sitä yli, ensisijaisesti on huolehdittava lapsen ravinnosta, kertoo THL:n tutkija Riikka Airaksinen.

THL:n mukaan ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa ovat pienentyneet huomattavasti viime vuosikymmenien aikana, ja niiden määrät ovat nykyisin pieniä.

Tutkimuksessa mitattavat aineet ovat laajalle ympäristöön levinneitä kemikaaleja, jotka rikastuvat ravintoketjuissa. Itämeren rasvaisen kalan ja kalatuotteiden tiedetään olevan tärkeä altistumislähde Suomessa, mutta rajoitustoimien ansiosta pitoisuudet kalassa ja siten myös ihmisten altistuminen myrkyille ovat laskeneet voimakkaasti.

Nyt alkanut tutkimus on jatkoa aiemmille tutkimuskierroksille. Maailman terveysjärjestö WHO käynnisti maailmanlaajuisen äidinmaidon ympäristömyrkkyjen tutkimuksen vuonna 1987, ja sen päätyttyä THL on jatkanut tutkimusta Suomen osalta. Äidinmaitonäytteitä on aiemmin kerätty Suomessa vuosina 1987, 1993–1994, 2000, 2005 ja 2010.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Sivustaseuraaja
Dioksiinit, PCB:t ja muut
Ruotsissa on jo ainakin 20 vuotta (ellei kauemminkin) ollut aivan erilaiset suositukset kuin Suomessa odottaville ja imettäville äideille sekä pienille lapsille koskien mm. silakan syöntiä, niissä todettujen ympäristömyrkkyjen vuoksi.

Paikallisen Elintarvikeviraston mukaan silakoiden ja monen muun Itämeren kalan syöntisuositukset jopa vain 2-3 krt/vuodessa. (Ät sådan fisk sammanlagt högst 2-3 gånger per år. Livsmedelsverket)
Ruokavirasto: “ Lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat voivat syödä vain 1–2 kertaa kuukaudessa isoa, perkaamattomana yli 17 cm:n silakkaa tai vaihtoehtoisesti Itämerestä pyydettyä lohta tai taimenta.”
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.