Paikalliset

Suomessa poliisi käyttää asetta harvoin – aseenkäyttö kuitenkin lisääntynyt samassa suhteessa poliisin kohtaaman väkivaltaisen vastarinnan kanssa

Marika Lempää

Oikeustieteen tohtori, väkivaltatutkija Henri Rikander haluaa lähteä liikkeelle taustoista: Suomessa poliisilla on vuositasolla yli miljoona tehtävää, ja tehtävien yhteydessä käytetään pakkokeinoja eli otetaan kiinni vajaa 100 000 ihmistä.

Kiinniottojen yhteydessä voimakeinoja käytetään 2 000–2 500 kertaa. Poliisin voimankäyttövälineitä ovat muun muassa ampuma-aseet, poliisikoira, etälamautin, sumute tai kaasu, patukka, käsiraudat ja fyysiset voimakeinot.

– Kun mietitään, millaisia seurauksia voimakeinoista tulee, ovat menehtyminen ja vakavat seuraukset harvinaisia, mutta eivät tavattomia, Rikander sanoo.

– Menehtymisiä meillä on ollut kerran vuodessa. Joskus saattaa olla, että ei ole yhtäkään. Sitten esimerkiksi vuonna 2016 oli kolme menehtymistä poliisin voimankäytön seurauksena. Eli keskimäärin 1–2 menehtymistä vuodessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Rikander huomauttaa, että jo se, että poliisi osoittaa aseella, on aseenkäyttöä.

– Aseella uhkaaminen on kohdehenkilölle aina erittäin vakava viesti siitä, että ollaan menossa todella äärimmäiseen ratkaisuun. Tämmöisiä asekeikkoja on vähän päälle satakunta vuodessa. Yli puolet keikoista ratkeaa pelkästään sillä, että poliisi huutaa suusanallisesti, että jos toiminta ei muutu, poliisi tulee käyttämään ampuma-asetta.

"Voimakeinoja käytetään aina pikkaisen enemmän kuin mitä se vastarinta on"

Pohjoiseurooppalaista ja amerikkalaista tutkimuskirjallisuutta tarkastelleen Rikanderin mukaan menehtyneiden määrä suhteessa voimakeinojen käytön määrään on hyvin pieni Suomessa.

– Suomalainen poliisi käyttää ampuma-asetta todella pidättyväisesti. Ammutaan suhteessa saman verran kuin ruotsalaiset ja tanskalaiset, mutta kuolleiden määrä on yhtä matala kuin Norjassa, jossa poliisi on aseistamaton. Norjassa poliisiase on autossa ja se otetaan sieltä erikseen, kun taas Suomi, Tanska ja Ruotsi kantavat sitä vyöllä.

Vaikka poliisien aseenkäyttö on Suomessa harvinaista, on se lisääntynyt samassa suhteessa poliisien kohtaaman väkivaltaisen vastarinnan kanssa. Rikanderin mukaan samaan aikaan poliisien kohtaamat väkivallanteot ovat monipuolistuneet.

– Kun yhä enemmän on väkivaltaista vastustamista terä- tai ampuma-asein, aiheuttaa se vastaavasti poliisille sen seurauksen, että voimaakin käytetään. Voimakeinoja käytetään aina pikkaisen enemmän kuin mitä se vastarinta on. Muutenhan se olisi pitkittyvä voimankäyttötilanne, Rikander sanoo.

Rikanderin mukaan poliisin voimankäyttö liittyykin pääsääntöisesti pakenemisiin ja tilanteisiin, joissa halutaan tehdä vastarintaa.

– Pääsääntöisesti poliisin kohtaama väkivalta on luonteeltaan pikaista, siinä ei ole hirveän pitkälle suunniteltu sitä toimintaa ja syy-seuraus-suhteiden ajattelua. Vaikka toki meillä on selvästi myös viitteitä siitä, että poliisiakin on ansoitettu ja kohdennettu ihan vakaasti harkittua väkivaltaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Poliisien loukkaantumisia tapahtuu yleisimmin fyysisen voimankäytön yhteydessä. Rikanderin mukaan kyse on muun muassa nivelside- ja ruhjevammoista.

– Kyllä näitä vakavampia loukkaantumisiakin eli ampumavammoja on. Ne ovat yksittäisiä tapauksia. Vastaavasti on myös kuolemantapauksia.

Yleiseurooppalainen ilmiö

Rikanderin mukaan poliisin väkivaltaisen vastustamisen lisääntyminen on yleiseurooppalainen ilmiö, jota on havaittavissa myös muiden viranomaistahojen kohdalla.

– Siihen liittyy myös elämyksellisyyttä, joka näyttäytyy esimerkiksi blue light sabotage -ilmiönä, missä houkutellaan poliisi tai pelastusviranomainen tai joku muu tekaistun keikan perusteella paikalle, ja sitten tähän kohdistetaan väkivaltaa.

Rikander sanoo olevan selvää, että poliisin kohtaama väkivalta lisääntyy jatkossa.

– Voimme seurata suoraan mitä Ruotsissa tapahtuu. Ei ole mitään estettä sille, että ne ilmiöt eivät tulisi myös Suomeen.

Lue myös: Vahto järkyttyi ammuskelusta, poliisi tutki rikospaikkaa vielä tiistainakin – tänä iltana hiljentymistilaisuus

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.