Luonto

Äärimmäisen uhanalaisen naalin pesintä Lapissa lähempänä kuin aikoihin – pesinyt Suomessa viimeksi 25 vuotta sitten

Kai Aulio
Naalin pesintää ei ole varmistettu Suomessa vuosikymmeniin.
Naalin pesintää ei ole varmistettu Suomessa vuosikymmeniin.

Pohjois-Lapissa on tehty viime vuosina aiempaa enemmän havaintoja naalista. Asiantuntijat uskovat pesimisen olevan nyt todennäköisempää kuin vuosikymmeniin. Naalin pesintä on varmistettu Suomessa viimeksi vuonna 1996.

Naalikannat ovat elpyneet viime aikoina monilla Ruotsin ja Norjan tunturialueilla ja Suomessakin naaleista on tehty aiempaa enemmän havaintoja. Pesintäyritys on havaittu kahdesti, kun naalipari on oleskellut pidemmän aikaa vanhalla pesäpaikalla ja sen läheisyydessä. Naalit käyttävät tyypillisesti pesinnässään esi-isiensä kaivamia luolastoja, jotka säilyvät asumattominakin maastossa vuosikymmeniä.

WWF on toimittanut maastoon lisää naalien ruokinta-automaatteja vuoden 2021 aikana. Lisäksi Kilpisjärvellä on menossa WWF:n ja Metsähallituksen Luontopalveluiden järjestämä naalin pesäpaikkojen inventointikurssi. Kurssilla on koulutettu parikymmentä vapaaehtoista tarkistamaan mahdollisia pesäpaikkoja, jotta pesintä ei jäisi huomaamatta. Kurssi järjestetään nyt toista kertaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Vanhoja naalin pesäpaikkoja tunnetaan Suomesta noin kaksi ja puoli sataa. Vapaaehtoiset voivat olla meille suureksi avuksi niiden vuosittaisessa tarkistamisessa, sanoo tiedotteessa Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila.

Ruotsin, Norjan ja Suomen naalikanta on yhteensä arviolta 400 aikuista yksilöä. Naali on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi.

– Suojelutoimien avulla naapurimaissa kasvaneen naalikannan myötä realistinen tavoitteemme on saada naali jälleen pesimään myös Suomessa, kommentoi WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.

– Siksi on tärkeää, että mahdolliset pesäpaikat inventoidaan vuosittain. Jos pesintä havaitaan, naalia voidaan auttaa lisäruokinnalla ja tunturialueille levittäytyneen ketun poistopyynnillä, Tolvanen jatkaa.

WWF perusti uudelleen vuosien tauon jälkeen vuonna 2020 yhdessä Metsähallituksen kanssa naalityöryhmän koordinoimaan naalin suojelutyötä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.