Hukkuneet

Kesäkuussa hukkui 30 ihmistä – yhtä synkkiä lukuja täytyy hakea 22 vuoden takaa

Mikael Rydenfelt

Kesäkuussa hukkui 30 ihmistä. Tieto perustuu Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median välityksellä kerättyihin ennakkotietohin. Neljätoista hukkumista tapahtui uidessa, neljä vesiliikenteen yhteydessä ja kahdessatoista tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä.

Juhannuksen aikana (torstai–sunnuntai) hukkui 13 ihmistä. Tammi-kesäkuun aikana Suomessa on hukkunut yhteensä 68 ihmistä.

Kesäkuun hukkumiskuolemista yksitoista tapahtui Itä-Suomessa, yhdeksän Etelä-Suomessa, seitsemän Länsi- ja Sisä-Suomessa, yksi Lapissa, yksi Pohjois-Suomessa ja yksi Lounais-Suomessa. Viime vuonna kesäkuussa hukkui 20 ihmistä ja tammi-toukokuussa 63 ihmistä.

Lämpimän kesäsään ikävänä kääntöpuolena ovat runsaat hukkumistapaturmat. Keskimäärin puolet Suomen hukkumistapaturmista ajoittuu kesäkuukausiin. Kesäkuun lukema on viimeksi ollut synkempi vuonna 1999, jolloin hukkui 45 ihmistä. Juhannuksena on viimeksi hukkunut enemmän vuonna 2000, jolloin hukkumisia tapahtui 16.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Poikkeuksellisista lukemista puhutaan. Äärimmäisen surullista, koska hukkumiset ovat suurimmilta osin ehkäistävissä. Vesiturvallisuus on pitkälti asennekysymys, ja tähän tarvitaan Suomessa muutosta, sanoo SUH:n asiantuntija Niko Nieminen tiedotteessa.

– Kesäkuun tilastoissa nousee esille uidessa tapahtuvien hukkumisten määrä. Paljon läheltä piti-tilanteita on myös tapahtunut lapsien kanssa veden äärellä ja valitettavasti hukkumisiltakaan ei ole vältytty. Valvovat silmäparit ovat tärkeitä erityisesti lasten, mutta myös aikuisten uidessa.

Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä, joista tilastojen mukaan noin puolet alkoholin vaikutuksen alaisena. Tyypillinen hukkuja putoaa veneestä, joutuu veden varaan veneen kaatuessa tai arvioi oman toimintakykynsä uidessa väärin. Useimmat hukkumistapaukset sattuvat tutuissa vesistöissä, lähellä rantaa. Paras keino varautumiseen on huomioida turvallisuusasiat jo ennen vesille lähtemistä.

– Lyhyesti, vältetään turhia riskejä. Puetaan pelastusliivit aina vesillä liikkuessa, päihtyneenä pysytään rannalla, arvioidaan oma uimataito realistisesti, uidaan aina kaverin kanssa ja rannan suuntaisesti sekä pysytään käden mitan päässä lapsista veden äärellä.

Kun huomaat jonkun olevan hädässä veden varassa, toimi näin.
Kun huomaat jonkun olevan hädässä veden varassa, toimi näin.

Fakta

10 vinkkiä vesiturvalliseen kesään

Käytä pelastusliivejä aina vesillä liikkuessasi.

Muista, että alkoholi ei kuulu vesille.

Valvo lapsia erityisen tarkkaan veden äärellä, käden mitan päässä.

Varmista ennen veteen hyppäämistä, ettei pinnan alla piile vaaraa.

Arvioi oma uimataitosi realistisesti ja ui sen mukaisesti.

Ui rannan suuntaisesti, jotta jalkasi ylettyvät tarvittaessa pohjaan.

Ota aina kaveri mukaan uimaan ja saunomaan.

Opettele lapsen kanssa säännöt, kuinka veden äärellä tai vedessä toimitaan.

Tarkista veneesi merikelpoisuus ja että siitä löytyy oikea varustus.

Muista terve järki ja selkeä arviointikyky – oikea asenne luo turvaa.

Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.