Itämeri

Itämeren sinilevähavaintoja voi ilmoittaa nyt uudessa palvelussa: "Levähavainto on konkreettinen teko Itämeren puolesta"

Jari Laurikko
Runsas sinilevän kukinta on seurausta Itämeren rehevöitymisestä. Sinilevä voi olla haitallista niin ihmisille, eläimille kuin meren ekosysteemillekin.
Runsas sinilevän kukinta on seurausta Itämeren rehevöitymisestä. Sinilevä voi olla haitallista niin ihmisille, eläimille kuin meren ekosysteemillekin.

Itämeren sinilevähavaintojen ilmoittamiseen on kehitetty uusi Levähavainto.fi -palvelu. Nettilomakkeelle raportoidaan paikkatieto ja havaintokuva. Vapaaehtoiset voivat jättää sivulle myös yhteystietonsa, jolloin palvelusta voidaan olla yhteydessä vesinäytteen ottamiseksi. Palvelun taustalla on startup-yritys Origin by Ocean yhteistyössä Helsingin yliopiston sinilevätutkijaryhmän kanssa, jota johtaa tutkija David Fewer. Fewer on tehnyt Suomessa sinilevien parissa töitä 20 vuotta.

Helsingin yliopiston tutkijat analysoivat kerättyjä näytteitä ja selvittävät, mitkä lajit kukkivat milläkin alueilla ja mitä luonnonaineita ne tuottavat.

– Sinilevät voivat tuottaa tuhansia erilaisia monimutkaisia biokemikaaleja, joista osaa käytetään tai voitaisiin mahdollisesti hyödyntää lääketeollisuudessa, elintarvike-, kosmetiikka- ja biolääketieteessä, David Fewer kertoo tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kerätyn datan avulla pyritään saamaan kattava kuva Itämeren sinilevätilanteesta ja siitä, miten sinilevää voitaisiin hyödyntää ja jalostaa.

– Levähavainto on konkreettinen teko Itämeren puolesta. Toivomme, että ihmiset innostuvat havainnoimaan luontoa ja ympäristöään tällä tavoin. Uskomme vahvasti rannikolla kesäänsä viettävien ihmisten joukkovoimaan, sanoo Origin by Oceanin toimitusjohtaja Mikael Westerlund.

Yritys pilotoi levän keräämistä tänä kesänä omalla keräilijällään. Kerättyä biomassaa on tarkoitus päästä käyttämään yrityksen jalostamossa lähivuosina.

– Sinilevä on meren elinvoimaisuudelle suuri uhka, mutta biomassana myös hyödyntämätön mahdollisuus. Kun opimme ymmärtämään rannikkomme sinilevälajien kirjoa ja niiden kemiaa, saamme kattavan käsityksen sen kaikesta potentiaalista, kertoo yrityksen toinen perustaja, kemian tohtori Mari Granström.

Sinilevän tunnistaa vihreästä tai kellertävästä väristä. Pieni määrä näkyy hiukkasina, suurempi määrä muodostaa levälauttoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sinilevähavainnon voi varmentaa ottamalla vettä lasiin ja antamalla sen seistä liikuttamatta noin tunnin. Jos pinnalle nousee vihreitä hiukkasia, kyseessä on sinilevä. Toinen keino on yrittää nostaa levämassaa kepillä. Jos massa hajoaa hiukkasiksi veteen, on tällöinkin kyseessä sinilevä.

Sitepölystä sinilevän voi erottaa havaintoajankohdan perusteella. Keltaista sinilevää kertyy veden pinnalle keväällä ja alkukesällä, kun taas sinileviä myöhemmin kesällä veden lämmetessä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Teppo Vanamo
Sinibakteerit
Todettakoon tässä vielä, että ne näkyvät "sinilevät" ovat sinibakteereja (syanobakteereja), jotka kohoavat pinnalle saadakseen valoa yhteyttämiseen, ne eivät ole leviä lainkaan. Yhteyttäessään nämä bakteerit muodostavat suuren määrän kemiallisia yhdisteitä, joita on vasta alettu tutkimaan. Hyvin pieni osa noista yhdisteistä on kuitenkin ihmiselle myrkyllisiä, mutta suurina pitoisuuksina monet niistää ovat merien eliöille haitallisia. Mielestäni mediassakin voitaisiin ryhtyä käyttämään jo oikeaa nimitystä - sinibakteerit.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.